Viikko aikaa kolmannen työllisyyden kuntakokeilun alkuun – ”Jospa nyt syntyisi pysyvä malli”
Kuva: Pixabay
Pitkäaikaistyöttömät voivat tarvita apua itse työnhakemisen prosesseihin.
Miten isosti nyt ollaan mokaamassa vai ollaanko lainkaan? Viikon kuluttua alkavasta työllisyyden kuntakokeilusta on keskusteltu viime viikon lopusta alkaen vilkkaasti. Palkansaajien Tutkimuslaitos (PT) julkisti tuolloin tutkimuksensa, jonka mukaan aiemmat kuntakokeilut eivät vähentäneet työttömyyttä.
Työllisyyden kuntakokeilussa pitkäaikaistyöttömät, alle 30-vuotiaat ja maahanmuuttajat siirtyvät TE-toimistoilta kokeilukuntien vastuulle.
Muun muassa Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksen näkyvästi. Kuntalehti kertoi Palkansaajien Tutkimuslaitoksen tutkijan Hannu Karhusen näkemyksistä reilu vuosi sitten.
Karhunen halusi jo tuolloin kiinnittää huomiota muun muassa siihen, että kuntakokeilun esityksestä puuttui tutkimusasetelma, joka mahdollistaisi kokeilun vaikutusten arvioinnin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kokeiluja on järjestetty aiemmin kaksi kertaa. PT:n mukaan edellisellä kerralla kunnat ohjasivat pitkäaikaistyöttömiä TE-toimistoja enemmän palveluihin mutta että oli toinen juttu, johtivako kuntouttavat työtoiminta tai työnhakuvalmennus työpaikan saantiin.
Työllisyysjohtaja Regina Saari Tampereelta kommentoi PT:n tuloksia Twitterissä toivomalla ensi viikolla alkavaan kokeiluun kuukausimittareita.
– On varmasti tarpeen jakaa paremmin tietoa, mistä tässä uudistuksessa on kysymys. Jos nykyinen, paheneva kohtaanto-ongelma ei olisi kompleksinen, monitahoinen ilmiö, se olisi jo ratkaistu, Saari huomauttaa.
Hän muistuttaa, että työllisyys on koko kaupungin asia. Ei yhden hallintokunnan tai palveluryhmän. Työllisyyspalvelut taas ovat kunnissa osa monipalvelukokonaisuutta yhdessä yksityisten kanssa. Palveluja järjestettäessä ratkaisee yksilöllisten tarpeiden mukainen etäisyys työmarkkinoista.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kommentoi PT:n tuloksia tuoreeltaan Twitterissä huomauttamalla, että kyllä, selkeät tulokset aiemmista kokeiluista puuttuvat. Hänen mielestään Marinin hallitus ei kuitenkaan ole tekemässä selkeää virhettä.
On surullista, jos kuntien toiminta nähdään isossa kuvassa vain pelinä, jossa optimoidaan omia työmarkkinatukivastuita. On kuitenkin selvää, että työllistämismallia voidaan vielä kehittää paremmaksi. Mahdollisessa sote-maailmassa yhteys terveydenhoitoon on säilytettävä.
— Minna Punakallio (@MinnaPunakallio) February 20, 2021
Hän kommentoi, että työllistämismallia voidaan edelleen kehittää paremmaksi. Sote-maailmassa yhteys terveydenhoitoon on säilytettävä.
TEMIn osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman puolestaan kommentoi, että uusien kokeilujen valmistelussa on otettu plussat ja miinukset huomioon.
Hyvä, että keskustelussa esillä aiempien työllisyyden kuntakokeilujen kokemukset. 1.3.2021 käynnistyvien kokeilujen valmistelussa +/- kokemukset on otettu huomioon. Tavoitteena asiakkaiden tarpeisiin sopivat työllistymistä edistävät palvelut #työllisyys #kokeilut #yhdessä https://t.co/lY6kYqIS4V
— Marja-Riitta Pihlman (@MarjaPihlman) February 20, 2021
Suomen Kasvupalveluiden tuottajat huomauttavat, että vaikuttavuuspaineet ovat nyt melkoiset mutta että vaikuttavuutta saadaan yhteistyöllä ja palvelulla.
https://twitter.com/kaspa_fi/status/1363765281127071744
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen valtiosihteerin Maria Kaisa Aulan mielestä se, että aiemmilla kokeiluilla ei ollut työllisyystuloksia, ei kerro siitä, onko niitä nyt. Hän muistuttaa, että konsepti on erilainen.
Se että aiemmilla kokeiluille ei ollut #työllisyys tuloksia, ei kerro siitä että onko nyt – konsepti on erilainen. Siksi tätä tehdään että olisi tuloksia. Niin moni osanen on muutoksessa että koeympäristöjen luominen onvaikeaa. Silti palveluiden pitää parantua, #kuntakokeilut
— Maria Kaisa Aula (@AulaMK) February 21, 2021
Aula kommentoi lisäksi, että kyseessä ei ole kokeilu vaan pilotti. Nykymalli ei hänen mielestään toimi asiakaslähtöisesti.
– Uudistus on iso kokonaisuus, jossa TE-tehtävien siirto kuntiin on vain yksi osa. Myös rahoitusmalli tulee uudistumaan. Kyse ei ole siitä, kenen vedolla TE-palvelut parhaiten toimivat vaan mikä taho pystyy luomaan parhaiten koko systeemin kaikkine osasineen, mukaan lukien kotouttaminen ja yrityspalvelut, hän kommentoi.
Uusia päätöksiä puoliväliriihessä
Hallitukselta odotetaan lisää päätöksiä työllisyyttä edistävistä toimista huhtikuussa. Kuntakokeilujen lisäksi hallitus on tähän mennessä päättänyt toimista, joiden tavoite on nostaa työllisyyttä 31 000–36 000 lisätyöllisellä 2029 mennessä.
Hallitus on sitoutunut huhtikuussa hallituskauden puoliväliriihessä uusiin päätöksiin, joiden tavoitteena on 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset.
Hallituksen puoliväliriihtä odotetaan Kuntaliitossa.
– Toivomme, että saisimme hallitusriihessä päätöksen pysyvästä työllisyydenhoidon mallista, siis ettei kokeilu vain alkaisi ja loppuisi. Kunnilla on ollut valtava työ saada tämäkin kokeilu käyntiin. Esimerkiksi Pirkanmaalla on tehty töitä puolitoista vuotta, että kokeilu pääsee ensi viikolla käyntiin. Tällä kertaa pitäisi päästä jatkamaan varmalla pohjalla, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg.
Hän huomauttaa, että nyt alkavan kokeilun aikana on mahdollista tehdä muutoksia, jos huomataan, että jokin asia ei toimi. Tarkoitushan nimenomaan on saada aikaan toimiva järjestelmä tulevaa varten.
Ongelma kokeilussa sen sijaan on, että hallitus ei ole asettanut kokeilulle täsmällisiä tavoitteita.
– Tavoitteellista työllistymistä ollaan siitä huolimatta tekemässä. Tilanteesta tekee aiempaakin ajankohtaisemman koronapandemia, sillä työttömien palveluvaje on kasvanut ja monien työnhakijoiden suunnitelmia pitää päivittää. TE-toimistojen resurssit eivät ole riittäneet, kun niissä on jouduttu keskittymään juuri työttömäksi jääneisiin.
Lindbergin mielestä erityisen hienoa on, että kuntakokeilussa vaikeasti työllistyvät saavat omavalmentajat, jotka katsovat, etteivät ihmiset putoa palvelujen väliin. He tekevät työttömien tilannekartoitukset ja selvittävät, millaisista tukipalveluista kukin hyötyy. Massaratkaisut eivät vaikeasti työllistyvillä toimi.
Lindberg korostaa kuntien suurta motivaatiota työllisyydenhoidossa. Työttömyydellä on suuret kerrannaisvaikutukset, jotka näkyvät kuntien taloudessa. Kunnat tuntevat toisaalta alueensa työnantajat sekä tietävät, kuinka tärkeää vuoropuhelu heidän kanssaan on. On etsittävä piilotyöpaikkoja ja räätälöitävä työmahdollisuuksia.
Eivätkä kunnat ole ilman harkintaa lähteneet kokeiluun. Joissakin kunnissa huomattiin, että työllisyyden hoito sujuu paremmin ilman kokeilua. Kuntalehti on kirjoittanut aiheesta.
Lue ja kuuntele lisää: PT:n tutkimus: Aiemmista työllisyyden kuntakokeiluista ei ollut merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen
Työnantajalle palveluseteli käteen hänen työllistäessään pitkäaikaisen työttömän tai osatyökykyisen.
”
On etsittävä piilotyöpaikkoja ja räätälöitävä työmahdollisuuksia.
”
Ympyrä on sulkeutunut piilotyöpaikkojen etsinnän suhteen.
En tykkää yhtään tästä kuntakokeilusta! Hyvin stressaavaa kun monta eri virkailijaa häsläämässä. Kuitenkin esim. työvoimakouluksiin haetaan edelleen työvoimatoimiston kautta. Ne (työvoimatoimiston virkailijat) hoitaa niihin liittyvät asiat. Ja kunnan puolelta virkailija taas muut asiat. Minua repii tällainen. Olisi hyvä olla yhdessä paikassa kaikki. Yksi virkailija hoitamassa kaikki!
Niin olen tuossa Oulun kokeilussa.