Työllisyyskokeilut käyntiin – "Kaikki ei muutu kerralla, tarkoitus on etsiä parempia keinoja työllisyyden hoitoon", sanoo Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen
Kuva: Ville Miettinen
Kunnissa pitkään odotetut työllisyyden kuntakokeilut käynnistyvät tänään 25 kokeilualueella. Kesäkuun 2023 loppuun kestävissä kokeiluissa TE-toimistoista siirtyy 118 kuntaan yhteensä noin 230 000 asiakasta ja runsaat 1 100 henkilötyövuotta.
Yksi mukana olevista seuduista on Lahden seutu, jossa yhteisessä kokeilussa ovat mukana Lahti, Asikkala, Hollola, Kärkölä ja Orimattila. Lahden seudulla kuntakokeiluun siirtyy noin 11 500 TE-toimiston asiakasta, samalla kun 50 TE-toimiston työntekijää tulee osaksi kuntien järjestämiä palveluita.
Kokeilulla pyritään Lahden kaupunginjohtajan Pekka Timosen mukaan löytämään uusia ratkaisuja työllisyyden hoitoon.
Seudun haasteena on pitkään jatkunut vaikea rakennetyöttömyys.
– Pyrimme työllisyyden kuntakokeilulla parantamaan yhteistyötä yritysten kanssa ja tunnistamaan työllisyysmahdollisuudet. Edellytykset tähän ovat olemassa, sanoo Timonen tiedotteessa.
Timonen muistuttaa, että kokeilussa on aina kyse uuteen ryhtymisestä. Kaikki ei suju ”kuin vettä valaen”.
– Lähdemme kuntakokeiluun avoimella ja kokeilevalla mielellä – ei niin että kaikki muuttuu kerralla, vaan tarkoitus on etsiä uusia ja entistä parempia keinoja työllisyyden hoitoon.
Lahden seudulla kokeilun kärkiteemoja ovat osaamisen vahvistaminen, räätälöidyt muuntokoulutukset, ennakkoluulottomat ammattien ja osaamisen yhdistelmät sekä erilaiset yrittäjyyden muodot.
Kuntakokeilussa kootaan monialainen verkosto, jossa kuntien ja TE-toimiston asiantuntijoita täydentävät sote-, nuoriso- ja maahanmuuttajapalveluiden, oppilaitosten, yrityselämän, ELY-keskuksen, Kelan ja kolmannen sektorin edustajat.
Tarkoituksena on, että asiakas on osa verkostoa ja keskiössä luomassa ratkaisuja yhdessä asiantuntijoiden kanssa.
Yksi Lahden seudun kuntakokeilun tärkeimmistä toimintatavoista on omavalmennus: jokainen työtön työnhakija saa henkilökohtaisen omavalmentajan, joka yksilöllisesti ja vuorovaikutuksessa työnhakijan kanssa ohjaa työllistymiseen tai koulutukseen kannustaen työnhakijaa omaan aktiivisuuteen.
Lahden seudun kuntakokeilun työllisyysjohtajan Heli Okkosen mukaan kuntien työllisyyden hoitoon tuoma lisäarvo on se, että kunnat pystyvät luomaan yhdyspintoja työllisyyskentän toimijoiden välille asiakkaan parhaaksi.
– Kunnat kykenevät rakentamaan menestyvän työllisyyden ekosysteemin, Okkonen sanoo.
Eri sektoreiden palveluja integroidaan
Kokeilukunnissa on mahdollista testata kunnan eri hallintokuntien tarjoamien palveluiden yhdistämistä osaksi työttömän työllistymispolkua. Palveluilla pyritään nopeuttamaan työllistymistä ja vaikuttamaan positiivisesti alueen elinvoimaan.
– Työttömien työnhakijoiden katsotaan hyötyvän erityisesti siitä, että kunnissa voidaan jouhevasti yhdistää esimerkiksi yrityspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut tai koulutuspalvelut osaksi kunnan tarjoamaa työllisyyspalvelua, toteaa Leila Riihijärvi Raahen seutukunnan kokeilun tieto- ja neuvontapalvelusta.
Raahen kumppaneina Pohjois-Pohjanmaan kokeiluissa ovat Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat.
Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki hoitavat noin 1 700 työttömän työnhakijan palvelut kokeilun aikana. Samaan aikaan TE-toimisto puolestaan vastaa noin 2 000 työnhakijan palveluista Raahen alueen kuntien osalta.
– Kokeilut edellyttävät tiivistä yhteistyötä kuntien ja TE-toimiston kesken. Tätä varten on perustettu kolmen kokeilun ja TE-toimiston yhteistyöryhmä palveluiden ja asiakaspalvelun yhteensovittamiseksi, toteaa Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Maire Mäki.
Myös Hämeen TE-toimiston johtaja Eija Mannisenmäki nostaa kokeilujen lisäarvoksi sote-palvelujen integroinnin työllisyyden hoitoon. Huomattavalla osalla kuntakokeiluun siirtyvistä TE-toimiston asiakkaista on tarpeita, joiden arviointiin tarvitaan sote-osaamista.
– Myös koulutuspalveluiden uudenlainen integrointi luo mahdollisuuksia työllisyyspalveluihin
– Hämeen kuntakokeilut yhdessä TE-toimiston, ELY-keskuksen ja muiden toimijoiden kanssa onnistuvat uudistamaan työllisyyden hoitoa, Mannisenmäki visioi painottaen yhdessä tekemisen tärkeyttä ja avoimuutta työllisyyden hoidossa.
Haatainen: ”Tilaus kokeiluille valtava”
Työministeri Tuula Haataisen, sd., mukaan tilaus työllisyykoskeiluille on valtava.
– Kun kokeilujen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2019, ei vielä tiedetty tulevasta koronapandemiasta. Työmarkkinoiden kiivas muutostahti ja kohtaanto-ongelmien syveneminen olivat kuitenkin olleet jo pitkään nähtävissä, Haatainen muistuttaa blogissaan.
– Työnhakijoiden ja työnantajien palvelutarpeet kehittyvät yhä yksilöllisempään ja monialaisempaan suuntaan. Nyt alkavat kokeilut mahdollistavat asiakkaiden entistä yksilöllisemmän palvelun, kun työllisyyden hoito siirtyy kuntien ja valtion yhteisille hartioille ja asiakastieto kulkee yhteisen järjestelmän kautta.
Edellisen hallituskauden kokeilussa keskustelua ja kritiikkiäkin nosti se, että kokeiluissa ei ollut kunnollista tutkimusasetelmaa, joka olisi mahdollistanut niiden tulosten tieteellisen tarkastelun.
Nyt kokeilujen seurannasta on pyritty tekemään jatkuvaa ja läpinäkyvää.
– Yhteinen kokeilujen seurantatieto päivittyy kuukausittain ja se tehdään näissä kokeiluissa avoimeksi, läpinäkyväksi ja hyvin saavutettavaksi. Työllisyyden kuntakokeilujen julkinen tietoportaali otetaan käyttöön maaliskuussa, ja maaliskuun tilastokatsausta päästään tarkastelemaan 4. toukokuuta. Tietoportaalin avulla jokainen kuntakokeilusta kiinnostunut voi seurata kokeilujen etenemistä, Haatainen kirjoittaa.
– Kuntakokeilusta halutaan saada systemaattista arviointitietoa paikallisesti järjestettävän palvelun vaikutuksista. Arviointitietoa tullaan hyödyntämään koko työvoimapoliittisen järjestelmän uudistamisessa. Arviointitutkimuksen toteuttajiksi on valittu VATT:n johtama tutkijakonsortio. Arviointi tulee keskittymään kokeilujen työllisyys-, kustannus- ja hyvinvointivaikutuksiin. Lisäksi tullaan arvioimaan kuntien hyödyntämien palvelumallien vahvuuksia.
Lisää työllisyyskokeilujen mahdollisuuksista ja haasteista Kuntalehden podcastissa:
Aiempia juttuja työllisyyskokeiluista
Kokeilun rakenteet kyllä käyvät ilmi, mutta olisi hyvä tietää, mitä uutta kokeilu tuo työttömälle, työllistetylle. Onko hänelle tarjolla oikeasti palkkatyötä kun jutussa viitattiin sotepalveluihin? Onko tarjolla entistä enemmän kuntouttavaa työtoimintaa, joka ei ole ”oikeaa” työtä eikä palkkatyötä.
Työttömyyden torjunta ja työllistyminen on kaikille parasta. Toivottavasti löydetään uusia keinoja työllistää ja tapoja, jotka ovat reiluja myös työtöntä kohtaan ja antavat hänelle valmiuksia työmarkkinoille pysyvästi.
Ei työttömät paapomista ,ymmärtäjää, ja sosiaalipalveluja tarrvitse ,ne tarvitsevat tehokasta täsmäkoulutusta ja palkallista työtä jolla tulla toimeen.
Asiassa menty taas hallinto edellä jolla saatu sekava byrokratiahimmeli, jossa mykkä ohjaa sokeata.