Kuntalehden podcast: Miten eriarvoisuus, vihapuhe ja korona vaikuttavat kuntavaaleihin osallistumiseen?

Poliitikkojen kohtaamaan vihapuheeseen tulee tarttua heti ja keskustelukulttuuria on pyrittävä muuttamaan, jotta vihapuhe saataisiin aisoihin, toteavat Kuntalehden podcastissa politiikan tutkijat Theodora Järvi Helsingin yliopistosta ja Josefina Sipinen Tampereen yliopistosta.

Vihapuhe ja häirintä ovat olleet otsikoissa viime viikkoina ja vaikuttaneet politiikkaan vuosikausia. Toissa syksynä julkaistun Viha vallassa – vohapuheen vaikutukset poliittiseen päätöksentekoon -selvityksen mukaan 28 prosenttia kuntapäättäjistä kertoi halunsa osallistua päätöksentekoon vähentyneen vihapuheen takia ja puolet kertoi, että vihapuheen kokeminen heikensi heidän luottamustaan tuntemattomiin ihmisiin.

Tutkimuksen tekijät ehdottavat yhdeksi toimenpiteeksi vihapuhetta vastaan puolueiden vahvemman arvojohtajuuden. Kyselyssä vihapuheen julkista tuomitsemista pidettiin kaikkein hyödyllisimpänä yksittäisenä toimenpiteenä.

– Tämä voisi tarkoittaa ensinnäkin puolueen yhteisiä sitoutumuksia syrjintää ja suvaitsemattomuutta vastaan. Tutkimusta varten haastattelemiemme mukaan yleisten sitoumusten lisäksi olisi tärkeää ilmaista yksittäisissä vihapuhetapauksissa, ettei uhkaava tai leimaava kielenkäyttö ole hyväksyttyä, eli asettua selkeästi kohteen puolelle. Sivustakatsojien ryhtyminen aktiivisiksi toimijoiksi vähentää pelon ilmapiiriä ja tekee selväksi, että vihapuhetta ja väkivaltaista käytöstä tai sillä uhkaamista ei hyväksytä.

Vihapuhe eriarvoistaa

Vihapuhetta kokevat todennäköisemmin naiset kuin miehet ja todennäköisemmin vähemmistöön kuuluvat kuin enemmistöön kuuluvat. Tietynlaisissa ryhmissä vihapuheen kohteeksi joutuminen on siis todennäköisempää kuin toisissa.

– Sosiaalinen media antaa anonymiteettia tai luo voimaantumista, että pystytään puhumaan kärkkäämmin kuin jos vaikka istuttaisiin mediastudiossa ja puhuttaisiin asioista. Tämä kaikki johtaa siitä, että keskustelukulttuuri on muuttunut eikä ole enää niin formaalia, Theodora Järvi sanoo.

Jos vihapuhe saisi ihmisiä systemaattisesti vetäytymään politiikasta, sillä olisi vaikutusta ehdokaslistoihin.

-Siinä voi olla yhteys demokratiavajeeseen, mutta en usko että se on vielä äärimmäisen merkittävä tekijä. Mutta totta kai siihen pitäisi puuttua heti ja voimakkaasti, nuorten ehdokkaaksi asettumista tutkiva Josefina Sipinen sanoo.

Hän pitää tärkeänä, että puolueet ilmaisevat olevansa ehdokkaan tukena. Tunne tukiverkon olemassaolosta on tärkeä erityisesti kuntavaaleissa, jossa usein kampanjoidaan ja tehdään vaalityötä yksin.

Puolueet voisivat markkinoida, että he tekevät yhdessä ehdokaskampanjoita ja siten tehdä ehdolle lähtemistä houkuttelevammaksi ihmisille, Sipinen pohtii.

– Se varmaan ainakin tekisi monelle kuntalaiselle houkuttelevammaksi asettua ehdolle, että tehdään puolueissa tosi selväksi, että ei jää yksin sen vihapuheen alle.

Perussuomalaiset pärjää oppositiopolitiikalla

Viime kuntavaalien häviäjiin kuulunut perussuomalaiset on ollut kärkisijoilla puolueiden kannatusmittauksissa talven aikana. Perussuomalaiset on kampanjoinut ärhäkällä oppositiopolitiikalla, muun muassa maahanmuuttopolitiikalla, ja pyrkii valtaamaan perinteisesti keskustan hallussa olleita kuntia.

-Äänestäjiä kiinnostaa ehdokkaiden arvopohja, ja näitä arvoja halutaan nostaa kampanjoinnissa, sanoo Josefina Sipinen.

Hän muistuttaa, että kunnilla on rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa, ja jos puhutaan maahanmuutosta valtakunnan tasolla, tematiikka näkyy myös kunnissa vaikkei puhutakaan kuntatason jutuista.

-Ehkä kampanjassa haluaan nostaa esiin juuri niitä arvoja.

Monilla puolueilla on vakiintuneempia kuntia, joissa kannatus on vahvaa. Perussuomalaisilta oikeastaan puuttuvat tällaiset ”omat kunnat”, joista olisi paljon kokemusta ja joiden intressejä voisi yksityiskohtaisemmin nostaa esiin, Theodora Järvi muistuttaa.

– Voi olla, että tässä vedotaan yleisellä tasolla omiin äänestäjiin sen sijaan että oltaisiin erittäin konkreettisesti ja alueellisesti lähdössä kampanjoimaan.

Turvallisuuden kokemus ratkaisee

Vaalikäyttäytymistä tutkiva Järvi ja maahanmuuttajien poliittisesta osallistumisesta pian väittelevä Sipinen pohtivat podcastissa myös mm. perussuomalaisten menestymistä oppositiopolitiikalla, vaalien siirron ja koronaturvallisten vaalien järjestämisen kysymyksiä, maahanmuuttajien poliittista osallisuutta ja eriarvoisuuden heijastumista poliittiseen osallisuuteen.

Vaalikampanjointi painottuu korona-aikana verkkoon, Vielä ei tiedetä, miten koronarajoitukset vaikuttavat äänestyskäyttäytymiseen, kun esimerkiksi kokoontumisia vaalitetltoilla ei ole.

-On havaittu, että sosiaalinen media on nousussa huomattavasti. Kun se ei vaadi rahallisia resursseja kovin paljon, uskoisin että aika moni ehdokas painottaa kampanjoita sinne, Theodora Järvi sanoo.

Josefina Sipinen arvelee merkittäväksi vaikuttimiseksi äänestysaktiivisuudelle ennen kaikkea sen, kuinka turvalliseksi äänestäminen koetaan.

– Vanhemmilla ikäryhmillä on ikään kuin selkärangassa se, että äänestetään. Se on vähän kuin kansalaisvelvollisuus.

– Nuoret käyttävät vaalikoneita ja somea. Tavallaan voisi ajatella, että näistä syistä [koronan vaikutuksesta] ei tule äänestysaktiivisuutta heikentävää tekijää. Se liittyy enemmän siihen, kuinka turvalliseksi ihmiset kokee mennä sinne vaalipaikalle.

Kuuntele Kuntalehden podcast täältä. Podcast on kuunneltavissa SoundCloudissa, iTunesissa ja Spotifyssa.