Työllisyys- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kuntien vastuulle – "Jatkossa työttömän polku todella johtaa johonkin"
Kuntien vastuulle siirtyvien TE-palveluiden toivotaan vastaavan entistä paremmin tarkoitustaan eli työllistymistä tulevaisuudessa. (Kuvituskuva: Ville Miettinen)
Työllisyys- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kuntien vastuulle.
Tätä siirtoa oli jo valmisteltu, ja se varmistui, kun hallitus sai sovittua yhteiset tavoitteensa kehys- ja puoliväliriihessä torstai-iltana (29.4.).
Tuoreen aikataulun mukaisesti TE-palvelut siirtyvät kuntien käsiin vuonna 2024.
Kunta hankkii palvelut
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg arvioi kehysriihen työllisyyteen liittyvien päätösten täyttäneen kuntien ennakko-odotuksia, positiivisessa mielessä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Työskentelimme yhteisen tavoitteen eteen ja saimme sen toivotun päätöksen, Lindberg kuvailee.
Kun työvoimapalvelut ovat paikallistasolla, ollaan lähellä työnantajia ja yrityksiä ja TE-palvelut ovat silloin työnhakijoille lähipalveluja, Lindberg näkee.
– Tämä poistuva systeemi on pirstaleinen, vaikka siinä onkin hyviä palveluita. Kunnilla ei ole ollut työkaluja työttömien tilanteen hoitamiseksi, koska asiakkaat ovat olleet siellä TE-toimistossa.
– Kunta on jatkossa se, joka hankkii asiakkaan tarvitsemat palvelut.
Suunniteltuja polkuja
Uudistuksen seurauksena kunnilla on Lindbergin mukaan tarvittavat työkalut ja mahdollisuudet varmistaa, että jatkossa työttömän polku todella johtaa johonkin.
– Kunnissa on uudistuksen jälkeen mahdollista hyödyntää koko kuntaekosysteemiään työttömän työnhakijan eduksi.
– Vaikka puhumme isoista hallinnollisista muutoksista, niin lähdemme asiakkaasta liikkeelle. Asiakkaan on saatava ne palvelut, joita hän tarvitsee. Siitä työllisyystoimien vaikuttavuus syntyy.
Lisää oikeudenmukaisuutta
Työllisyyspalveluiden rahoitusmalli muuttuu kuntien kannalta kannustavammaksi, Erja Lindberg arvioi.
– Rahoitusuudistuksen on oltava kustannusneutraali kunnille.
Tähän mennessä kuntien taloutta on kuritettu huonoista työllistämistuloksista, vaikka kunnat ovat olleet sivurooleissa työllistämiskuvioiden suhteen.
Lindbergin mukaan tilanne muuttuu kannustavammaksi, koska kunnat voivat kunnolla vaikuttaa työllistämistuloksiinsa tulevaisuudessa.
– Nyt toivomme, että rahoitusmalliin kuuluvat kannusteet oikeasti palkitsevat kuntia niistä asioista, joita työttömien työnhakijoiden kanssa tehdään.
Tavoite lisätyöllisten määrästä kasvoi reilusti
Hallitus arvioi, että työllistämispalveluiden siirtäminen kuntien järjestysvastuulle ja siihen liittyvä rahoitusmalli tuottavat 7000-10 000 lisätyöllistä.
Puoliväliriihessä tehdyillä päätöksillä hallitus tavoittelee yhteensä 40 000–44 500 lisätyöllistä.
Hallitus on aiemmin päättänyt toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 31 000-33 000 lisätyöllistä.
Aiheesta aiemmin:
KT: Työllisyystavoitteen toteuttaminen jatkovalmistelun varassa
