Hyvinvointialueiden väliaikaishallinnot aloittavat toimintansa – ICT-valmistelurahoitusta koskeviin päätöksiin toivotaan ripeyttä
Kuva: Pixabay
Uudessa sote-rakenteessa palveluja järjestävät hyvinvointialueet perustetaan tänään, kun sote-uudistuksen voimaanpanolaki ja muut eduskunnan eduskunnassa juhannusviikolla hyväksytyt lait tulevat pääosin voimaan.
Voimaanpanolaissa säädetään hyvinvointialueista annetun lain, sote-järjestämislain, pelastustoimen järjestämislain sekä Uudenmaan erillisratkaisua koskevan lain voimaantulosta.
Ennen aluevaalien toimittamista hyvinvointialueiden toiminnasta vastaa väliaikaishallinto, jonka toiminta alkaa tänään.
Sote-lakien käsittelyn loppusuoralla kuntaorganisaatioissa ilmaistiin huoli toimeenpanon aikataulusta, ja lisäaikaakin vaadittiin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Aikataulu on kuitenkin alkuperäisen suunnitelman mukainen, eli hyvinvointialueet ottavat kopin sote-palveluista ja pelastustoimesta vuoden 2023 alussa ja siihen mennessä alueiden pitää olla toimivia mm. tietojärjestelmien osalta.
Edessä on suuri organisaatiouudistus tiukalla aikataululla.
”Priorisointi oleellista”
Työmääränä urakka on iso, myöntää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sote-uudistuksen valmistelun digijohtaja Jari Porrasmaa.
Keski-Suomen urakkaa hieman helpottaa se, että esimerkiksi potilastietojärjestelmiä on osittain konsolidoitu jo.
-Mutta niitäkin on maakunnan alueella kolme kappaletta, ja lisäksi ovat hallinnon tietojärjestelmät. Kyllä niissä tekemistä on, ja aika on suhteellisen lyhyt.
Porrasmaan mukaan toimeenpanon toteuttamisessa tehtävien priorisointi on oleellista. Kaikkea ei voi eikä tarvitse saada valmiiksi vuoden 2023 alkuun mennessä.
-Tehdään välttämättömimmät ja pakolliset asiat kuntoon, että päästään aloittamaan 2023.
Käytännössä rullaamaan on saatava esimerkiksi hallinnon järjestelmät, kuten taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät.
-Toinen asia mikä taustalla on se, mitä varten nämä organisaatiot ovat olemassa, eli kansalaisten palvelut. Niihin ei saa tulla katkoksia.
ICT-rahaa vasta loppuvuodesta
ICT:n uudistaminen eli potilastietojärjestelmien ja muiden tietojärjestelmien saaminen hyvinvointialueilla tarvittavan yhtenäiseksi on yksi sote-uudistuksen suurimpia haasteita.
Tiekarttaa tätä varten on laadittu valtiovetoisesti alueiden kanssa pitkin kuluvaa vuotta. Kokemusten jakaminen helpottaa urakkaa jonkin verran, Porrasmaa sanoo.
Samoin jonkin verran apua on hankkeista, joiden puitteissa vapaaehtoista valmistelua on jo tehty.
Vaadittavaan valmiuteen päästäneen määräajassa eli vuoden 2023 alkuun mennessä, Jari Porrasmaa uskoo.
-Meillä on jo nyt toimivat järjestelmät. Järjestelmien yhtenäistämisen voi aikatauluttaa ja jaksottaa. Tehdään vain järkeviä muutoksia, jotka kyetään tällä aikataululla tekemään.
Oman haasteensa tuo rahoitus, jonka saaminen venynee loppuvuoteen.
Valtiovarainministeriö maksaa hyvinvointialueille valmistelurahoitusta valtionavustuksina vuosille 2021-22, kun hyvinvointialueiden väliaikaiset valmistelutoimielimet on asetettu. Rahoitusta voi käyttää hyvinvointialueiden perustamiseen ja toimintaan sekä väliaikaisten valmistelutoimielinten kustannuksiin.
ICT:n osalta hanke-ehdotusten käsittely ja rahoituspäätökset kuitenkin menevät loppuvuoteen.
Rahoitusasetus on lausunnoilla elokuulle saakka ja syyskuun alussa annettavan varsinaisen asetuksen jälkeen käynnistyvät hakuprosessit, Porrasmaa sanoo. Päätöksiä saataneen marraskuussa.
-Käytännössä varsinaiseen tekemiseen isommalla mittakaavalla ei jää kovin paljon aikaa, koska rahat ovat vasta loppuvuoden tienoilla käytettävissä.
Kuntaliiton sote-uudistuksen erityisasiantuntija Karri Vainio näkee, että rahoitusta olisi kiirehdittävä, sillä varmuuden saaminen vasta marraskuussa hirvittää nyt useita alueita.
Vainion mukaan on kriittisen tärkeää, että esimerkiksi välttämättömien tietojärjestelmämuutosten valmisteluun ja toteuttamiseen varattua muutosrahoitusta pystytään saamaan liikkeelle ripeästi ja joustavasti.
– Jos rahoituksen määrä ei kohtaa alueiden arvioimien tarpeiden kanssa tai epävarmuus rahoituksen käytön kriteereistä ja myöntämisen aikataulusta hidastaa liikkeellelähtöä ei tämä ainakaan pienennä kireään aikatauluun liittyviä haasteita.
Kuntaorganisaatioilla runsaasti selvitettävää
Kuntaliittoon toimeenpanoon ja sote-uudistusta koskevaan lainsäädäntöön liittyviä yksittäisiä kysymyksiä alkoi tulla jo kevään aikana. Lakien hyväksymisen alla tahti on kiihtynyt, kertoo Karri Vainio.
– Varsinaisen kysyntäpiikin odotamme käynnistyvän syksyllä kun valmistelu alueilla ja kunnissa on saatu täyteen vauhtiin. Kysymykset ovat pääosin koskeneet uudistuksen omaisuusjärjestelyitä, kiinteistöjä ja niiden vuokrausta koskevia kysymyksiä sekä hankintalainsäädännön soveltamista muutosvaiheessa.
Muutoksen laajuutta kuvaa osaltaan se, kuinka moninaisissa asioissa Kuntaliitto odottaa tukea tarvittavan.
– Kuntien ja hyvinvointialueiden valmistelusta vastaavien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella uudistuksen kuntatalousvaikutukset, henkilöstöä ja palkkaharmonisointia, ICT-muutoksia, kuntien ja hyvinvointialueiden työnjakoa ja yhteistyötä sekä tukipalveluita koskevat kysymykset ovat esimerkkejä aiheista, jossa varmasti myös kansalliselle tuelle on tilausta, Karri Vainio sanoo.
Vainio arvioi, että toimeenpanon edetessä myös palveluiden järjestämiseen ja riittävään omaan tuotantoon, ostopalvelu- ja ulkoistussopimusten muutoksiin sekä rinnalla valmisteltavan ja siirtymävaiheessa voimaantulevan sisältölainsäädännön toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä noussee esiin.
Riskejä seurattava
Uudistuksen toimeenpanosuunnitelmat ja niihin liittyvät priorisointikysymykset, joihin Jari Porrasmaakin viittasi, ovat nyt alueiden vastuulla, Karri Vainio muistuttaa.
Alueiden ja kuntien lähtötilanne ja toimeenpanon käynnistämisen valmius vaihtelevat.
– Kaikilla alueilla vaikuttaa nyt olevan hihat käärittynä ja useilla alueilla hyvinvointialueiden väliaikaishallinto on käynnistymässä välittömästi lakien voimaantultua, Karri Vainio sanoo.
Hän muistuttaa, että toimeenpanoon ja sen aikatauluun jää monia riskejä joita tulee seurata sekä aluekohtaisesti että kansallisella tasolla. Kriittinen tekijä on edellä mainittu rahoituksen saamisen ripeys ja joustavuus.
– Mitä kansallisesti voitaisiin ja tulisi nyt tehdä, olisi riittävien resurssien ja työrauhan varmistaminen alueilla ja kunnissa tehtävälle työlle.
Lisäksi Vainion mukaan tulisi syksyllä tehdä kokonaisarvio siitä, kuinka laajasti uudistuksen toimeenpanon ja koronaepidemian jälkihoidon rinnalla on järkevää ja ylipäänsä mahdollista toimeenpanna uusia sote-sisältölainsäädäntöön liittyviä sääntelyn kiristyksiä tai käynnistää uusia kehittämisohjelmia ja hankkeita.
– Nyt kaikki kaavailtu kehittämistyö tulisi sovittaa sisällöllisesti ja aikataulullisesti yhteen rakenneuudistuksen toimeenpanon reunaraamien kanssa.
Toimeenpano ei polta lomia
Keski-Suomessa hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen henkilöt kokoontuivat pohtimaan tekemistä jo keskiviikkona.
Tänään sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa asetetaan varsainainen valmistelutoimielin ja maanantaina on ensimmäinen virallinen kokous, Jari Porrasmaa kertoo.
Kesälomia uudistuksen toimeenpanon aloittaminen ei polta, mutta valmistelutoimielimellä on tiedossa jonkinlaista ”kesätehtävää”. Esimerkiksi resursointia käydään läpi koko ajan.
– Lomat on pidettävä, vaikka aika toimeenpanon valmisteluun on lyhyt. Laskettiin tuossa, että vaikka puolitoista vuotta on aikaa, työpäiviä taitaa olla kolmisensataa kappaletta, Jari Porrasmaa sanoo.
