Fatim Diarra jäi pois päivätyöstään keskittyäkseen valtuuston johtamiseen – vihapuheen tulva kertoo eriarvoistumisesta ja naisvihasta, hän sanoo
Yhtenä syynä naispoliitikkojen kohtaaman häiriköinnin taustalla on naisviha, joka johtuu siitä, että naiset ja vähemmistöön kuuluvat ovat olleet vallan käyttäjänä vasta vähän aikaa Suomessa, Fatim Diarra sanoo. Kuva: Marko Pekkanen
Kesäkuussa valituissa uusissa valtuustoissa alkusyksy on ollut työntäyteinen, kun uusi valtuustokausi alkoi jo puolitoista kuukautta kuntavaalien jälkeen.
– Todellisuus ollut kiireellisempää kuin odotin, sanoo Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Fatim Diarra, vihr., Kuntalehden podcastissa.
Kiire on ollut niin kova, että se sai Diarran tekemään merkittävän ratkaisun elämässään.
– Tein päätöksen, että lopetan mun palkkatyöt ja siirryin opintovapaalle. Keskityn politiikkaan ja opiskeluun, mikä on ollut tosi hyvä kombinaatio, viestintäalalla työskennellyt Diarra kertoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Opiskelen yhteiskuntapolitiikkaa. Olen valinnut kursseja jotka kesittyy kuntaan ja kunnan hallintoon. Elän aikamoista unelmaa tällä hetkellä.
Kun Diarra nousi valtuuston johtoon, hänellä oli takanaa yksi kausi Helsingin valtuustossa. Tuolla kaudella hän oppi, että kun tekee töitä, voi muuttaa asioita.
– Kannattaa tehdä läksyt. Jos on ahkera ja perehtyy materiaaleihin, niin valta tulee kyllä tiedon kautta tässä hommassa.
Valtuuston puheenjohtajan näkee valtuustoryhmien dynamiikan ja kaupunginvaltuuston työn ihan eri tavalla kuin rivivaltuutettuna, Fatim Diarra sanoo.
Elokuussa aloittanutta pormestari Juhana Vartiaista, kok., hän kuvailee ”keskeltä johtavaksi”.
– Ei mikään tornista huuteleva. Uskon että se tekee ihan hyvää Helsingille tässä vaiheessa.
Fatim Diarra sanoo saaneensa oman osansa somehäiriköinnistä. Kun hänet valittiin valtuuston johtoon, Helsingin kaupunginkansliaan tulvi törkyviestejä Diarralle.
– Saan tappouhkauksia, huoritteluviestejä. Tulee valtavia määriä vihaviestejä, kuvamanipulaatioita, kaiken maailman juttuja.
Sitä, että hän ei edes enää järkyty vihaviesteistä, Diarra pitää vaarallisena.
– Yritän aina muistuttaa itselleni että ei kenelläkään ole oikeutta lähettää minulle tämmöisiä viestejä ja että saa sanoa, että tuntuu valtavan pahalta.
Hän muistuttaa, että häiriköinnin sijaan varsinainen ongelma on se, mikä häiriköintiä aiheuttaa: eriarvoistumisen aiheuttama paha olo ja tunne siitä, että ihminen ei pysty vaikuttamaan omaan todellisuuteensa.
Kuuntele Kuntalehden podcast:
Ihmettelen, miten uhkaavienkaan törkyviestien lähettäjiä ei saada edesvastuuseen toiminnastaan. Uhkailu ja huorittelu on ilman muuta rikollista toimintaa. Missä on vika? Keskittyvätkö viranomaiset ja oikeusoppineet joidenkin rajatapausten pohtimiseen sen sijaan, että panisivat lainrikkojat kuriin? Jos ihmettelyni on aiheellinen, ei ole ihme, että kyseinen rikollisuus lisääntyy huolestuttavissa määrin.