Neljä suomalaiskaupunkia maailman johtavien ilmastokaupunkien listalla
Metron rakentaminen Espooseen tukee kaupungin vähähiilisyystavoitetta. Kuvassa Finnoon rakenteilla oleva metroasema. Kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy
Espoo, Helsinki, Lahti ja Turku ovat säilyttäneet paikkansa 95 kaupungin listalla, jonka ympäristöraportoinnin organisaatio CDP (Carbon Disclosure Project) laatii johtavien ilmastokaupunkien ns. A-listaksi.
CDP on voittoa tavoittelematon järjestö, joka pitää yllä kansainvälistä ympäristöraportointijärjestelmää. Raportointijärjestelmän avulla kaupungit, alueet, investoijat sekä yritykset pystyvät mittaamaan ja ymmärtämään ympäristövaikutuksiaan paremmin.
Päästäkseen mukaan CDP:n A-listalle kaupungin tulee tehdä päästökartoitus, riskienarviointi, sitoutua kunnianhimoiseen päästövähennystavoitteeseen sekä laatia sopeutumisen ja lieventämisen toimenpidesuunnitelmat.
Pariisin ilmastosopimuksen asettaman 1,5 asteen lämpenemisen rajoitustavoitteen saavuttamiseksi CDP on vuodelle 2021 kiristänyt aikaisempia kaupunkien tasovaatimuksia ja ehtoja A – listalle pääsyyn.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ehtojen kiristämisen vuoksi tuoreimmassa listauksessa vain joka kymmenes (9,8 %) CDP:n arvioiduista kaupungeista saavutti A-luokitukseen oikeuttavan pistemäärän, kerrotaan Turun kaupungin tiedotteessa.
Turun pormestari Minna Arve oli aiemmin tänä vuonna CDP Awards -tilaisuuden kutsuttuna pääpuhujana. Samassa tilaisuudessa puhui muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel.
Vuonna 2020 Euroopan Komissio valitsi Turun Euroopan parhaaksi ilmastokaupungiksi keskikokoisten kaupunkien kokoluokassa, yli 10 000 kaupungin ja alueen joukosta.
Turku on aktiivinen myös maailmanlaajuisessa kestävien kaupunkien verkostossa ICLEI:ssä. Minna Arve on verkoston globaalin hallituksen jäsen ja toimii järjestön Euroopan hallituksen varapuheenjohtajana toimikaudella 2021 – 2024.
Turku täyttää 800 vuotta vuonna 2029, ja tuona vuonna kaupungin tavoitteena on saavuttaa hiilineutralius.
Tämän vuoden Euroopan ilmastopääkaupunki Lahti puolestaan tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuonna 2025.
Tiekarttana toimii Lahden kestävän energian ja ilmastonmuutoksen toimenpidesuunnitelma vuoteen 2030.
– Merkittävin askel kohti hiilineutraaliutta oli hiilen polton lopettaminen vuonna 2019. Nyt merkittäviä päästövähennyksiä tavoitellaan erityisesti liikenteestä ja esimerkiksi siirtymällä erillislämmityksessä kestäviin vaihtoehtoihin ja rakennusten energiatehokkuutta parantamalla. Ensi vuoden aikana päivitämme ilmasto-ohjelmaa erityisesti hillintään liittyvien toimien osalta. Jatkossa myös sopeutumisen toimenpiteisiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, Lahden kaupungin ympäristökoordinaattori Aino Kulonen kertoo.
Espoossa kivihiilestä luovutaan vuoden 2025 aikana ja hiilineutraalius on tavoitteena vuonna 2030.
– Espoon merkittävimmät ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet liittyvät energiantuotantoon, liikenteeseen ja maankäytön suunnitteluun, kaupungin ympäristöasiantuntija Liisa Kallio sanoo tiedotteessa.
– Energiantuotannon päästöjen laskiessa liikenteen merkitys korostuu entisestään. Espoon liikenteen vähähiilisyyttä tukevat metron, kaupunkiradan ja Raide-Jokerin valmistuminen sekä liikenteen sähköistyminen.
Tausta: Valinnan perusteena kattavat suunnitelmat ja teot
CDP:n analyysin mukaan A-listaukseen otetut kaupungin toteuttavat keskimäärin yli kaksinkertaisen määrän ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteitä verrattuna muihin pisteytettyihin kaupunkeihin.
A-pistemäärä edellyttää, että kaupunki
- julkistaa ilmastotietonsa
- laatii kattavan päästökartoituksen
- asettaa päästövähennystavoitteen
- julkaisee ilmastotoimintasuunnitelman
- suorittaa haavoittuvuusarvioinnin ilmaston vaarojen ja vaikutusten tunnistamiseksi
Lisää aiheesta Kuntalehden podcastissa:
