Tuplaroolista jääviystilanteita aluehallitusten ja -lautakuntien jäsenille
Esteellisiä tilanteita voi tulla muun muassa silloin, kun aluehallitus käsittelee kunnan omaisuutta tai kiinteistöjä koskevaa asiaa tai kun hyvinvointialueen toimielin käsittelee kunnan vaatimuksia riita-asiassa. Kuva Lahden kaupunginvaltuuston kokouksesta, kuvaaja Lauri Rotko.
Kuinka laissa suhtaudutaan kunnan- ja aluevaltuutettujen kaksoisrooliin? Minkä verran jääveiksi laki katsoo kunnanvaltuutetut, kun he aluevaltuustoissa päättävät hyvinvointialueiden asioista?
Johtava lakimies Riitta Myllymäki Kuntaliitosta sanoo, että aluevaltuustossa asioista päätettäessä tuplavaltuutetun hälytyskellojen pitää soida silloin, kun päätettävänä on häntä itseään tai hänen läheistään henkilökohtaisesti koskeva asia – siis aivan kuten myös kunnan luottamuselimissä.
On hyvä muistaa, että läheisellä tarkoitetaan pitkän listan verran ihmisiä, sillä heitä ovat puoliso ja lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi ja hänelle muuten erityisen läheinen henkilö samoin kuin tällaisen henkilön puoliso.
Läheisiin lasketaan myös vanhempien sisarus sekä hänen puolisonsa, sisarusten lapsi ja entinen puoliso.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Lista jatkuu vielä, ja mukana ovat myös puolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi ja isovanhempi samoin kuin tällaisen henkilön puoliso sekä puolison sisarusten lapsi.
Hallituksen ja lautakuntien jäsenillä laajempi esteellisyys
Hyvinvointialuelain esteellisyyssäännökset vastaavat kuntalain esteellisyyssäännöksiä. Lisäksi molemmissa sovelletaan hallintolain esteellisyysperusteita.
Luottamushenkilöllä voi olla kaksoisrooli hyvinvointialueen toimielimissä kunnan tai kuntayhtymän luottamushenkilönä, viranhaltijana tai työntekijänä.
Hyvinvointialueen valtuutettu ei ole aluevaltuustossa esteellinen kaksoisroolin perusteella, koska valtuutettuun ei sovelleta hallintolain esteellisyysperusteita.
Kaksoisrooli saattaa kuitenkin aiheuttaa esteellisyyttä aluehallituksessa ja lautakunnissa, joissa sovelletaan niin sanottua yhteisöjääviä ja palvelussuhdejääviä.
Tällaisia tilanteita voi tulla esimerkiksi, kun aluehallitus käsittelee kunnan omaisuutta tai kiinteistöjä koskevaa asiaa tai kun hyvinvointialueen toimielin käsittelee kunnan vaatimuksia riita-asiassa.
Esteellisyys saattaa syntyä myös kunnan tai kuntayhtymän ja hyvinvointialueen välisessä sopimusasiassa. Esteellisyys ei kuitenkaan koske valtuutettua aluevaltuustossa, mutta koskee esimerkiksi aluevaltuuston puheenjohtajaa, joka on läsnä aluehallituksen kokouksessa.
Laissa asia esitetään seuraavasti: Henkilö on esteellinen, jos hyvinvointialueen edut ovat ristiriidassa liikelaitoksen tai hyvinvointiyhtymän etujen kanssa taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn.
Yllättävätkö jäävit tilanteet?
Myllymäki ei lähde arvioimaan, missä määrin kaksoisroolista aiheutuvat esteellisyystilanteet vaikeuttavat päätöksentekoa. Aluehallituksen ja -lautakunnan päätösvaltaisuuteen riittää, että yli puolet jäsenistä on läsnä ja jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet.
– Toki merkittävää on, missä määrin erityisesti aluehallitukseen valitaan kaksoisroolin omaavia henkilöitä.
Kaksoisrooli on suuremmalla osalla – lähes 80 prosentilla – aluevaltuutetuista.
Myllymäen mielestä on vaikea etukäteen arvioida, minkä verran aluehallituksessa ja -lautakunnissa käsitellään asioita, joissa kunnat ovat asianosaisia tai hyödynsaajia.
Julkisoikeuden yliopistonlehtori Matti Muukkonen arvioi tuoreen Kuntalehden Lakia lukien -palstalla, että kunnan luottamushenkilöt voivat olla yllättävän monessa asiassa jäävejä hyvinvointialueella ja toisinpäin.
– Kahdella pallilla istumisesta tulee isoja ongelmia ilman pikaista lain korjaamista, hän mainitsee.
Lue lisää: Aluevaltuutettu, minkä verran voit vetää kotiinpäin?
Mitenköhän vaikuttaa yksittäisen henkilön päätöksen teon peruste jääviyteen. Eli hypoteettisesti jos henkilö on aluehallituksen ja kunnanhallituksen jäsen ja päätöksentekoon tulee terveysaseman lakkauttaminen ko. henkilön kunnasta. Jäsen haluaa säilyttää terveysaseman palvelujen takia. Kuitenkin kunta saa tästä myös vuokratuloa kun kiinteistö on kunnan omistuksessa. Näillä tuloilla ei ole merkitystä jäsenen päätöksenteon perusteisiin, mutta onko hänen jäävättävä itsensä tästä huolimatta?