”Kaikkein tärkeintä on, että ihmiset saavat palkkansa ajallaan” – alueuudistuksen henkilöstöasioiden hienosäätö jää tuonnemmaksi

– On mielenkiintoista tehdä uutta, mutta kunpa tähän voisi keskittyä kokopäiväisesti.

Näin kommentoi alueuudistuksen valmistelua vastuuvalmistelija Kaarina Halonen. Hän on myös Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin palvelussuhdepäällikkö.

Tällä haavaa hyvinvointialueuudistuksessa isoin henkilöstöpuolen kysymys alueella on uusi palkkajärjestelmä.

– Lähdemme nollasta liikkeelle kaikissa henkilöstöjärjestelmissä. Joudumme perustamaan muun muassa järjestelmän, johon kokoamme kaikki työnantajatiedot. Tällä viikolla olen käynyt läpi esimerkiksi, miten tilastoimme määräaikaisuuksia ja niiden perusteita. Olen tehnyt tästä johtajistolle esityksiä, Halonen kuvailee työpäiviään.

Alueuudistuksen valmistelijoilla on yhteisiä verkostoja, mutta Halosen kokeman mukaan aika usein liikkeelle on lähdetty erilaisista näkökulmista. Toisaalta siinä on hyvät puolensa, sillä tietoja ja voimia yhdistämällä päästään etenemään.

Esimerkiksi Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen HR-vastuuvalmistelijoilla on oma pieni tiiminsä, joissa kysymyksiä ratkotaan yhdessä.

Kaikkien yhteinen ongelma on ICT-osaajien puute.

– Meillä ei ole rahaa palkata heitä, ja asioita tehdään oman työn ohella. Jotakin jää väkisinkin tekemättä, ja tilannetta on nyt vain siedettävä. Toivon, että ihmiset ymmärtävät tilanteen.

Tiukkaa priorisointia

Valmistelijat joutuvat rankasti priorisoimaan asioita ja lykkäämään hienosäätöjä tuonnemmaksi.

– HR:ssä pitää huolehtia, että ihmiset saavat tammikuussa 2023 oikean palkan oikeaan aikaan. Pätevyyksiä ja osaamisprofiileja joudumme täydentämän vielä tuon jälkeen, Halonen kertoo.

Hän korostaa, että kaikkea ei saada valmiiksi hyvinvointialueen aloittaessa. Kokonaisuuden rakentaminen HR:ään on valtavan monimuotoinen asia.

HR:n käyttöönottoprojektia vetää palkanlaskennan yhteistyökumppani, Halonen itse huolehtii siihen kuuluvista määrityksistä. Tukea tulee luovuttajaorganisaatioiden HR:stä.

Työnantajan lakisääteisiä asiakirjoja varten on oma työryhmänsä, ja muutosjohtaja vastaa tiedonkulusta ministeriön kanssa.

Uudistusta ei kannata lykätä

Halosella on käytössään Excel-taulukko, jotta kaikki asiat tulisi ajallaan hoidettua. Hän seuraa aktiivisesti tehtävälistaa, ettei mikään unohtuisi.

– Olen jakanut taulukkoa myös eri ryhmille, ja vuoropuhelu täydentää valmistelua.

Kiireestä huolimatta Halonen ei olisi lykkäämässä alueuudistuksen aloittamista vaan pitäisi maalin ensi vuoden alussa.

– Uskon, että saamme siihen mennessä teknisen valmiuden. Voimaanpanolaki lähtee siitä, että työnantajaorganisaatio saadaan rakennettua siihen mennessä. Kaikkien palvelujen ei tarvitse olla silloin valmiina eikä toiminnan yhtäkkiä muuttua.

Halonen sanoo, että vertaistuki on ollut ja tulee olemaan kiireen keskellä tosi tärkeää. Hän on erittäin iloinen kollegoistaan. Työskentely heidän kanssaan kaiken hässäkän keskellä on sujunut hyvin.

ICT ja talous kiperimmät kysymykset

Yhteyspäällikkö Aija Tuimala KT Kunta ja hyvinvointityönantajista kertoo HR-valmistelijoiden ympäri Suomen pitävän tilannetta yllättävän hyvänä.

– Tehtävälista alueilla on hirmuinen. Kaikkein hankalimmat ovat ICT ja talous. Alueiden vastuuvalmistelijat suhtautuvat tilanteeseen realistisesti. Kukaan ei sano, ettei pystyisi hoitamaan asioita kuntoon. Ennemmin pohditaan, millaisella askelluksella mennään eteenpäin, Tuimala kertoo.

HR-valmistelijoiden ryhmissä käydään parhaillaan läpi muun muassa juridisia kysymyksiä.

Pohdittavana on esimerkiksi, kuinka nimetään johtoa. Tai miten iso osuus vaikkapa kunnan ICT-henkilöstöstä on hoitanut sote-asioita ja miten heistä osa siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen?

Tiedot siirtyvistä henkilöistä on selvitettävä helmikuun loppuun mennessä, jotta muun muassa tehtävä- ja palkkatiedot saadaan hyvinvointialueiden valmistelun pohjaksi.

Myös tukipalveluyhtiöistä on avoinna lukuisia kysymyksiä.

– KT tukee valmistelijoita toimeenpanossa ja lain tulkintaa käydään myös jatkuvasti ministeriöiden kanssa läpi.

Entä kuntien oma hallinto?

Alueuudistuksen valmistelussa KT:n ja valmistelijoiden kesken puhutaan myös työvoiman saatavuudesta ja yleisemminkin työnantajapolitiikasta. Yhdellä työnantajalla on oltava kaikille yhteiset pelisäännöt. Niihin kuuluu joukko isoja kysymyksiä rekrytointisäännöistä tasa-arvoon.

Myös hyvinvointialueen hallintosääntö ja yhteistoiminta ovat aiheina esillä.

Nyt odotetaan, että aluevaltuustot aloittavat ja päättävät rakenteista, jotta alueiden johtohenkilöitä voidaan nimetä tarkempaan valmisteluun.

Kunnissa joudutaan miettimään lisäksi omaa hallintoa. Miten ne haluavat järjestää omat ruoka-, siivous- tai talouspalvelunsa jatkossa ja kuinka mahdolliset henkilöstösiirrot esimerkiksi yhtiöihin hoidetaan.

– Onneksi alueilla on kokeneita ammattilaisia, jotka ovat ratkoneet näitä asioita aiemminkin, Tuimala sanoo.