Lain vaatiman henkilöstömäärän kokoaminen on vaikeaa vanhusten palveluissa – Torniossakin painitaan hoitajapulan kanssa
THL seuraa vanhuspalvelujen lakisääteisen henkilöstömitoituksen toteutumista kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Kuva: Pekka Moliis
Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä 1 723 täytti marraskuussa 2021 lakisääteisen henkilöstömitoituksen eli 0,55 hoitajaa asiakasta kohden. Lisäksi THL ilmoittaa, että mitoituksen alitti 82 toimintayksikköä.
Yksi mitoituksen alittaneista yksiköistä oli Tornion kaupungin Keskikadun palvelukoti Iltatähti, jossa oli seurantajaksolla 0,54 hoitajaa asiakasta kohti.
Tornion kaupungin vs. perusturvajohtaja Maarit Alalahti kertoo, että Iltatähdessä on tehostettua palveluasumista eli ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevia asiakkaita.
– Meillä oli tarkastelujaksolla useampi äkillinen poissaolo, joihin ei onnistuttu hankkimaan sijaisia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Palvelukoti Iltatähteen on perustettu tämän vuoden alusta uusi hoitajan toimi. Toimi vastaa tarpeeseen, jotta vähimmäismitoitus voidaan paremmin turvata myös äkillisissä poissaoloissa.
Julkiset ja yksityiset palvelut samassa veneessä
Yksi henkilöstömitoituksen toteutumiseen vaikuttava tekijä on hoitajapula, joka on muun Suomen tavoin iso haaste myös 21 500 asukkaan kaupungissa Lapissa.
– Sijaisten saaminen on todella vaikeaa. Emme saa kaikkiin sijaisuuksiin hoitajia, Alalahti kertoo Torniosta.
– Riippumatta siitä, että onko palvelu julkinen tai yksityinen, niin saman ongelman kanssa on painittava.
Koko Suomen ongelma
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä kertoi taannoin ensimmäisiä ajatuksiaan siitä, miten sote-alan työvoiman saatavuus turvataan.
Ryhmä perustettiin, koska hoitajapula tiedetään ongelmaksi koko Suomessa eikä ongelma ole näillä näkymin katoamassa.
Ryhmä haluaa panostaa hoitajapulan helpottamiseksi muiden muassa koulutukseen, kansainväliseen rekrytointiin ja työhyvinvointiin.
Maarit Alalahti kertoo, että vakituisiin töihin on tähän mennessä ollut ainakin se yksi hakija, mutta tilanne näyttää kokonaisuudessaan huolestuttavalta hoitajien saatavuuden suhteen myös Torniossa.
– Meillä on myös sosiaalityöntekijöistä pulaa, työntekijöiden saamista koskevat haasteet koskevat koko sote-ryhmää.
”Ongelmat ovat ratkaistavissa”
Hoitajapulan Alalahti arvioi tiivistyvän kahteen asiaan, työoloihin ja palkkaukseen.
– Jos henkilökuntaa on työhön nähden liian vähän saatavilla, se aiheuttaa negatiivisen kierteen ja työntekijät uupuvat. Ihmiset alkavat miettiä, että tämä ei ole minun alaani.
– Ja kyllä sillä palkkauksella on merkitystä.
Alalahti arvioi, että Torniossa kuviot on saatu pidettyä työntekijöiden ja asiakkaiden kannalta suhteellisen hyvinä kokonaisuudessaan. Hän tiedostaa samalla, että ei Lapissakaan voida paeta koko Suomea koskevaa kehitystä.
– Koronapandemia on lisännyt työn kuormittavuutta sote-alalla.
– Ongelmat ovat ratkaistavissa. Nämä ovat arvokysymyksiä siitä, miten asiat halutaan hoitaa, Alalahti katsoo Suomen tasolta tilannetta.
”Omavalvontaa on yksiköissä vahvistettu”
THL tiedottaa, että ympärivuorokautisessa hoidossa 95 prosenttia toimintayksiköistä täytti marraskuussa 2021 lakisääteisen. Mitoitus on parantunut, sillä edellisellä seurantakerralla toukokuussa 2021 vastaava luku oli 90 prosenttia.
Positiivisesta kehityksestä huolimatta edelleenkään kaikki vanhuspalveluja tuottavat yksiköt eivät ole pystyneet täyttämään henkilöstön vähimmäismitoitusta.
THL seuraa vanhuspalvelujen lakisääteisen henkilöstömitoituksen toteutumista kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa.
Lisäksi THL tiedottaa, että valvontaviranomaiset jatkavat lakisääteisen henkilöstömitoituksen valvontaa.
– Valvira on yhdessä aluehallintovirastojen kanssa antanut kunnille ja palveluntuottajille runsaasti ohjausta ja neuvontaa vanhuspalvelulain muutosten toteuttamiseen. Positiivista on, että palvelujen tuottajat ovat lisänneet henkilöstöä ja parantaneet sijaisjärjestelyjä, Valviran ylitarkastaja Elina Uusitalo sanoo THL:n tiedotteessa.
– Myös työn tarkoituksenmukaiseen organisointiin on kiinnitetty huomiota ja omavalvontaa on yksiköissä vahvistettu. Lisäksi kunnat ovat aikaisempaa järjestelmällisemmin valvoneet mitoituksen toteutumista ostamissaan palveluissa.
Jos palkkoja yksityisissä asumispalveluyksiköissä olisi varaa nostaa, todennäköisesti alan koulutettua väkeä palaisi ja pysyisi paremmin. Omassa kunnassani Joutsassa palvelusetelihinnat on pidetty samoina viimeiset viisi vuotta, vaikka henkilöstömitoitusta on kiristetty ja palkatkin hieman nousseet. On selvää ettei valtakunnallinen palveluntuottaja kauan isoja tappioita katsele. Oman kunnan vastaavan toiminnan kustannukset ovat samana aikana nousseet yksiköstä riippuen 22 tai 42%.