Nyt se alkaa - Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuustossa paukahtaa nuija ensimmäisenä

Tammikuulla valitut hyvinvointialuevaltuustot pääsevät tositoimiin maaliskuun aikana. Samalla väliaikaiset valmistelutoimielimet eli vatet väistyvät pikku hiljaa takavasemmalle ja vaaleilla valitut valtuutetut pääsevät vallan kahvaan.

Heti ensimmäisenä mahdollisena päivänä eli tiistaina 1.3. aluevaltuustot kokoontuvat Kuntalehden keräämien tietojen perusteella Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Maakuntien välisessä ”kisassa” voiton vie Pohjois-Pohjanmaa, jossa aloitetaan kokoustaminen heti aamulypsyn jälkeen kello 9. Keski-Suomessa nuija kolahtaa pöytään kello 17.

-Pääsääntöisesti valmistelu on sujunut suunnitelmien mukaan. Viime elokuussa väliaikainen valmistelutoimielin järjestäytyi ja laadimme työsuunnitelman. Tuon työsuunnitelman mukaisessa aikataulussa olemme pysyneet, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen muutosjohtaja Ilkka Luoma.

Pohjois-Pohjanmaalla aluehallituksen johtajaksi on nousemassa varsinainen sote-veteraani, kun nuijan ottaa vastaan keskustan Tapani Tölli. Tölli ei pääse kuitenkaan aluevaltuuston kokousta avaamaan, sillä takavuosien kansanedustajakollega Niilo Keränen (kesk.) on vuoden verran vanhempi.

Pohjois-Pohjanmaan aluehallitus aloittaa heti

Ja kun valtuustoissa on luottamushenkilöpaikkajako päätetty, hallintosäännöt vahvistettu ja tarvittavat johtavien virkamiesten virat perustettu, auki laitettu ja viransijaiset valittu, niin tuoreet aluehallitusten jäsenet pääsevät töihin.

Heti keskiviikkona on Pohjois-Pohjanmaalla ensimmäinen hallituksen yhteinen seminaari ja torstaina 3.3. kokoontuu aluehallitus päättämään toimialueiden alaisesta palvelualuejaosta.

Yksi suurimmista työllistäjistä muutoksessa on henkilökunnan siirto, sillä uuden työnantajan palvelukseen Pohjois-Pohjanmaalla siirtyy vuoden 2023 alussa 17 000-18 000 työntekijää. Työntekijöitä siirtyy kaikkiaan 21 eri työnantajan palveluksesta. Oman haasteensa tuo myös alueen laajuus. Ajomatkaa Kuusamon keskustasta Reisjärven kirkonkylälle on yli 400 kilometriä.

-Henkilöstömäärällä ja budjetilla mitattuna olemme Suomen kolmanneksi suurin alue, etäisyyksillä mitattuna toiseksi suurin ja työnantajamäärällä mitattuna suurin. Kyllä siinä haastetta on, Luoma myöntää.

Keskiviikkona hyvinvointialueiden valtuustot kokoontuvat Lapissa, Pohjois-Savossa, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Ensimmäisellä viikolla aluevaltuutetut kokoontuvat myös Keski-Uudellamaalla.

Kuntayhtymäpohjalta verkkaisempi startti

Suurin osa maakunnista aloittaa valtuustotyöskentelyn viikolla 10. Vähiten kiirehtivien maakuntien joukossa olevat hyvinvointialueet ovat niitä, joilla on palveluja jo ajettu yhteen aiempina vuosina. Viikolla 11 starttaavat valtuustot pääsevät päättämään asioista Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Etelä-Savossa.

Vihon viimeisenä valtuutetut pääsevät kokoustamaan Etelä-Karjalassa, jossa hyvinvointialueen valtuusto kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa vasta 24.3.

-Meillä ei ole mitään erityistä kiirettä. Ennen ensimmäistä valtuuston kokousta pitää saada valtuutettujen etälaitteet ja yhteydet kuntoon. On meillä toki lähes viikoittain ollut valtuutetuille iltakouluja ja seminaareja. Puolueet ovat sitten käyneet keskenään neuvotteluja koko ajan, kertoo vastuuvalmistelija, kehityspäällikkö Merja Tepponen Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta.

Alueella toimiva Eksote on osaltaan vaikuttanut siihen, ettei liikkeelle ole tarvinnut lähteä hirmuhopulla, vaikka töitä toki riittää.

-Onhan siitä Eksotesta ollut aika paljon apua, ei sitä käy kieltäminen. Meillä on jo nyt esimerkiksi yhtenäiset asiakasmaksut ja oppilashuolto on Eksotella. Meillä on yksi asiakastietojärjestelmä ja yksi potilastietojärjestelmä. Tehtävää tässä silti riittää ja koko ajan pitää vauhtia vain lisätä, Tepponen myöntää.

Näin valtuustot aloittavat:

Pohjois-Pohjanmaa                   1.3.

Keski-Suomi                                 1.3.

Pohjois-Savo                                2.3.

Lappi                                               2.3.

Satakunta                                      2.3.

Varsinais-Suomi                          2.3.

Keski-Uusimaa                            3.3.

Etelä-Pohjanmaa                       7.3.

Keski-Pohjanmaa                       7.3.

Länsi-Uusimaa                             7.3.

Pohjanmaa                                   7.3.

Päijät-Häme                                 7.3.

Itä-Uusimaa                                 8.3.

Kanta-Häme                                 8.3.

Kymenlaakso                               8.3.

Pirkanmaa                                     8.3.

Vantaa ja Kerava                        8.3.

Pohjois-Karjala                            14.3.

Kainuu                                            15.3.

Etelä-Savo                                     16.3.

Etelä-Karjala                                 24.3.