EU:n kulttuurituki on kunnille vielä melko tuntematon – hakeminen tuo tunnettuutta ja vahvistaa verkostoja
Viitasaarella järjestetään jälleen heinäkuussa Musiikin aika festivaali, jonka rahoituksesta merkittävä osa on kansainvälistä tukea. Kuvassa musisointia vuoden 2021 festivaalilta. (Kuva: Santtu Paananen)
Kunnat voivat tänäkin vuonna hakea tukea kulttuuritoimintaansa EU:lta.
Luova Eurooppa on Euroopan unionin kulttuurin, luovien alojen ja audiovisuaalialan rahoitusohjelma vuosille 2021-2027. Se tarjoaa kulttuurin, av-alan ja luovien alojen organisaatioille ja ammattilaisille mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön ja toiminnan kehittämiseen. Lisäksi ohjelman toimilla edistetään tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja sananvapautta sekä medialukutaitoa. Suomessa Opetushallitus toimii Kulttuurin alaohjelmasta vastaavana yhteyspisteenä.
Käytännössä rahoitus tarjoaa kunnille resursseja ja työkaluja kulttuuritoimen käyttöön ja organisaation kehittämiseen, sanoo vastaava asiantuntija Hanna Hietaluoma-Hanin Opetushallituksesta.
Kyse on useimmiten hankeyhteistyöstä. Luova Eurooppa -ohjelman keskeisin rahoitusmuoto on eurooppalaiset yhteistyöhankkeet. Käytännössä mukana hankkeessa pitää olla vähintään kolmen maan organisaatioita – esimerkiksi kuntia tai kunnallisia kulttuurilaitoksia– joilla on yhteinen haaste, joka halutaan ratkaista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Eurooppalainen hankeyhteistyö on erinomainen mahdollisuus hankkia tietoa ja uutta osaamista organisaatioon, Hanna Hietaluoma-Hanin sanoo.
Osallistuminen synnyttää tunnettuutta, jonka arvo on suuri.
-Usein kun kysymme, mitä hyötyä hanketoimijat ovat saaneet osallistumisesta, nousee esiin kansainvälisten hankkeiden synnyttämät verkostot ja näkyvyys, mikä kehittää tunnettuutta, mikä puolestaan johtaa uusiin hankkeisiin tai muuhun yhteistyöhön.
Tällä hetkellä meneillään on Luova Eurooppa -hankkeita Oulun ja Turun kaupungeilla sekä eräillä kunnallisilla kulttuurilaitoksilla.
-Ehdottomasti mahdollisuuksia voisi hyödyntää useampikin kunta, Hanna Hietaluoma-Hanin sanoo.
Aktiivinen Viitasaari
Nykyinen EU-ohjelmakausi on käynnissä vuoden 2027 loppuun saakka. Hankkeissa mahdollisia teemoja ovat mm. kestävä kehitys ja inkluusio.
-Kunnissakin kulttuurinen nuoriso- tai vanhustyö voisi kytkeytyä näihin teemoihin.
tai kulttuuritapahtumien kehittämiseen, Hanna Hietaluoma-Hanin sanoo.
Yksi uusi teema luovassa Euroopassa on myös kulttuurimatkailu, sekin voi tarjota kunnille kiinnostavia mahdollisuuksia.
Hankkeissa kannattaa panostaa eurooppalaisiin teemoihin, vahvista myös Viitasaarella järjestettävän Musiikin aika -festivaalin taiteellinen johtaja Johan Tallgren.
Viitasaari on hyvä esimerkki siitä, että pienemmässäkin kaupungissa harjoitettava toiminta voi olla merkittävä EU-tuen saaja. Musiikin ajan budjetista puolet on kansainvälisen tuen varassa, Tallgren kertoo.
Viitasaarelle onkin euromäärissä mitattuna kotiutettu kolmanneksi eniten Luovan Euroopan rahoitusta Suomessa. Edellä ovat vain Helsinki ja Kuopio. Takana ovat mm. Oulu ja Turku.
Musiikin ajan hallituksen puheenjohtaja on Viitasaaren kaupunginvaltuustossa istuva entinen valtiosihteeri ja kansanedustaja Maria Kaisa Aula, kesk. Tallgrenin mukaan päätöksentekoon pyritään saamaan alueelta edustajia sekä alan ammattilaisia.
Kaupungilla on lähinnä ohjausta antava rooli festivaalin taustalla ja se myös tukee festivaalia noin 10 prosentin rahoituksella.
Lipputulot eivät suurta rahapottia tule, ja hankerahoitus onkin avainasemassa.
-Kansainvälinen rahoitus on melkein 50 prosenttia, enemmän kuin millään muulla suomalaisella festivaalilla, Johan Tallgren kertoo.
Hakeminen vie resursseja mutta kannattaa
Tallgrenin mukaan EU-rahoituksesta kiinnostuvan kunnan tai alueen kannattaa varata hakemiseen aikaa ja hankkia yhteistyötahoja.
Viitasaaren festivaalin rahoitushaun tekemiseen kului noin vuosi, ja sen jälkeen päätöstä odotettiin puoli vuotta. Partnereita haussa on kahdeksan, Tallgren kertoo.
-Me olemme nelivuotinen EU-hanke. Teemme hakemusta noin vuoden ja odotamme päätöstä noin puoli vuotta. Jos puhutaan 2 miljoonan euron hankkeesta, jossa noin puolet pitää tuoda itse, siihen tarvitaan noin kahdeksan partneria.
Hakeminen itsessään on työläämpää kuin keskimääräisen kotimaisen hankerahoituksen haku.
-Usein hakemuksen tekeminen jo maksaa noin 10 000 euroa. Ei sitä tuosta vaan lähdetä tekemään, vaan pitää olla hyvin sisällä ja verkottunut, Johan Tallgren sanoo.
Hankerahojen jaosta päätetään Brysselissä, eikä Suomelle ole omaa korvamerkittyä summaa. Hakemukset arvioivat eurooppalaiset kulttuurialojen asiantuntijat hankkeiden kannalta keskeisten asiantuntijoiden toimesta.
Hanna Hietaluoma-Hanin korostaa, että Opetushallitus on kuitenkin keskeisessä roolissa tukevana organisaationa.
-Meiltä saa matalalla kynnyksellä apua hankkeen kehittämiseen ja hakemusprosessiin. Järjestämme maksuttomia työpajoja ja hakuklinikoita ja tarjoamme henkilökohtaista sparrausta kaikille. Yksin ei tarvitse lähteä hakemusta tekemään.
– Eikä aina tarvitse lähteä tekemään usean miljoonan euron hanketta, tällä ohjelmakaudella on tarjolla enemmän rahoitusta myös paljon pienemmille hankkeille peräti 80 prosentin EU-rahoituksella.
Johan Tallgrenin mukaan hakemisen työläydestä huolimatta kannatta muistaa, että rahoituksen saaminen ei tule helpottumaan.
-Usein ne, jotka ovat näissä hankkeissa, ovat hyviä rahoituksessa muutenkin, koska tämä kouluttaa väkeä. Siihen kannattaa panostaa
