Rautavaaran ex-elinvoimajohtajalle ehdollista vankeutta virka-aseman väärinkäytöstä
Pohjois.Savon käräjäoikeus antoi päätöksensä Rautavaaran virkarikossyytteissä.
Pohjois-Savon käräjäoikeus on hylännyt Rautavaaran entistä kunnanjohtajaa ja entistä kunnaninsinööriä vastaan nostetut syytteet. Syytteet koskivat teknisen toimen virkarikoksia vuosina 2014–2019.
Sen sijaan kunnan entinen elinvoimajohtaja sai käräjäoikeudelta 60 päivän ehdollisen vankeusrangaistuksen virka-aseman väärinkäytöstä.
Käräjäoikeuden perusteluissaan todetaan muun muassa, että entinen elinvoimajohtaja on julkisena virkamiehenä hankkinut itselleen tai toiselle hyötyä ja rikkonut virkavelvollisuutensa, kun ei ole jäävännyt itseään.
Kunnan entinen elinvoimajohtaja valmisteli ja päätti kunnan puolesta urakkatarjouspyynnöistä sekä vaikutti kunnan tytäryhtiöiden päätöksentekoon ja valmisteluprosessiin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hän tiesi, että kunta tulee pyytämään tarjouksen hänen omistamalta yhtiöltä ja että hänen yhtiönsä tulee osallistumaan kunnan tarjouskilpailuun. Lisäksi hän on osallistunut urakkakohteiden valvontaan kunnan puolesta niissäkin tapauksissa, joissa hänen omistamansa yhtiö oli voittanut tarjouksen.
Entinen elinvoimajohtaja laiminlöi jääväämisen velvollisuutensa useita kertoja.
Lue lisää Syytteitä ropisi Rautavaaran kunnan ex-johtajille
Pohjois-Savon käräjäoikeus on tuominnut Rautavaaran kunnan entisen kunnaninsinöörin ja elinvoimajohtajan Petri Ahosen 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen virka-aseman väärinkäytöstä.
Lisäksi Ahoselle tulee maksettavaksi 80 euron rikosuhrimaksu sekä puolet noin 11 000 euron asianajokustannuksista.
Sen sijaan Ahosen edeltäjän ja entisen esimiehen Jorma Bergin sekä entisen kunnanjohtajan Unto Murron virkarikossyytteet käräjäoikeus hylkäsi.
Käräjillä tuli ilmi, Rautavaaralla oli vallinnut niin sanottu ”maan tapa”, jossa urakkatarjoukset on kohdennettu järjestelmällisesti paikallisten yhtiöiden ja yrittäjien muodostamalle vakioporukalle. Maanrakennus Kulmakangas lukeutui tähän joukkoon heti perustamisensa jälkeen eli pian sen jälkeen, kun Ahonen oli aloittanut työskentelyn kunnan palveluksessa.
Osassa todisteena olleista tarjouspyynnöistä tarjouksen jättämisaika oli vain viikon tai muutaman päivän mittainen. Käräjäoikeuden mukaan tämä herättää epäilyksen, etteivät kaikki tahot ole oikeasti voineet osallistua tarjouskilpailuun.
Käräjäoikeuden päätös 14.9.2022/Selvitys, miksi yksikään Rautavaaran kunnan luottamushenkilö ei saanut syytettä?
Rikoslain 36 luvun 5 §:n mukaan se, joka jonka tehtävänä on hoitaa toisen taloudellisia tai oikeudellisia asioita, väärinkäyttää luottamusasemaansa
1) ryhtymällä sellaiseen toimeen, johon hänellä ei ole oikeutta, tai
2) jättämällä tehtävänsä kokonaan tai osaksi suorittamatta ja siten aiheuttaa vahinkoa sille, jonka asioita hänen tulee hoitaa, hänet on tuomittava luottamus-aseman väärinkäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi (2) vuodeksi.
Samaisen luvun 8 §:n mukaan luottamusaseman väärinkäyttö on asianomis-tajarikos.
Rautavaaran kunta, edustajana perusturvajohtaja TR ilmoitti esitutkinnassa 2020, ettei kunnalla ole mitään vaatimuksia asiassa.
Kunnanhallitus ei ollut käsitellyt tätä asiaan lainkaan.
Edustajaksi perusturvajohtaja oli joutunut kunnanjohtaja HR suullisella määräyksellä. Mitään kunnan hallintosäännön edellyttämää kirjallista viranhaltijapäätöstä ei hän tehnyt. Lisäksi tämä suullinen määräys koski myös kunnan tytäryhtiöitä: Rautavaaran Vuokratalot Oy:tä ja Kiinteistöyhtiö Rautavaaran Virastotalo Oy:tä.
Selvittämättä jäi olivatko kunnan tytäryhtiöiden hallitukset käsitelleet asiaa ja delegoineet edustajan valinnan kunnanjohtajalle.
Tämä on erittäin mielenkiintoinen kysymys esteellisyyden osalta (HallintoL § 28), koska epäiltynä olivat kunnanjohtaja ja molempien kunnan tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtajat MA ja MM.
Syyttäjällä ei siten lähtökohtaisesti ollut asiassa syyteoikeutta.
Syyteoikeus on kuitenkin olemassa, jos erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista. Tämä elementti asiassa täyttyi, koska kyseessä on lopulta hyvään hallintoon liittyvistä toimista ja joiden sivuuttamisen seurauksena voidaan nähdä kunnan rakenteellista korruptiota.
Luottamusaseman väärinkäyttö vaatii kuitenkin täyttyäkseen vahingon aiheuttamisen päämiehelle. Tästä seikasta ei saatu mitään selvitystä kunnan ja sen kahden tytäryhtiön edustajalta, perusturvajohtajalta.
Päinvastoin esitutkinnassa selvitetty viittaa vahvasti siihen, että urakat on voittanut Ahosen yhtiö Maanrakennus Kulmakangas Oy sen vuoksi, että sen tarjous oli edullisin. Vahinkoelementin osalta asiassa ei ole siten mitään näyttöä.
Näin ollen aluesyyttäjällä ei ollut edellytyksiä nostaa syytteitä kunnan luottamushenkilöille.
SELVITYS SIITÄ, MITEN KUNNAN TILINTARKASTUS PETTI
Rautavaaran opetuksista yksi vakavimmista on tämä: onko kunnan tilintarkastus on menettänyt merkityksensä. Käytännössä kunnan hallinnon laillisuutta ei valvonut tai tarkastanut kukaan. Ei siitäkään huolimatta, että lain mukaan kunnan tilintarkastus ei ole pelkästään talouden vaan myös hallinnon ja päätöksenteon asianmukaisuuden tarkastamista. ”Riippumaton ja luotettava tilintarkastus” on keskeinen kivijalka suomalaisen kuntajärjestelmän uskottavuuden kannalta. Jos tilintarkastus pettää, miten voimme vakuuttua siitä, että kunnan hallintoa ja taloutta on hoidettu asianmukaisesti.
Miten tilintarkastuksen pettäminen oli Rautavaaralla mahdollista vuosina 2014-2019 ja nyt savolaiskunnan tuorein urakkajupakka Monitoimitalon ilmanvaihtojärjestelmän peruskorjaus-urakka? Kaikkiaan silloinen elinvoimajohtaja hyväksyi urakoita 444.000 euron edestä ilman kilpailutusta. Kunnalla ei minkäänlaisia vaatimuksia.
Pahimmillaan kehkeytyy asetelma, jossa ”kunta on noudattavinaan lakeja” ja ”tilintarkastaja on tarkastavinaan.” Kunnan vuosien 2020 ja 2021 valtuuston hyväksymissä tilinpäätöksissä ja arviointikertomuksissa ei sanallakaan mainita Rautavaaran kunnan teknisen toimen/elin-voimatoimen urakkahankinnoista. Jupakka on Pohjois-Savossa poikkeuksellinen, sillä rikostutkinnassa epäiltynä oli liuta kunnan keskeisiä luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Syyttäjä jätti 16 henkilön kohdalla syytteet nostamatta. Heistä kolmella ei ollut yhteyttä kunnan hallintoon.
Mitä merkitystä tällä kaikella sitten on?
Kuntien käsissä on yli puolet julkisesta taloudesta. On kaikkien etu, että sen hoitoa valvotaan asianmukaisesti. Nyt kunnan tilintarkastuksen valvonta toteutuu, jos uskaltaa ilmoittaa asiasta Patentti- ja rekisterihallituksen tilintarkastusvalvontaan.
Yli puolet julkisesta taloudesta ei voi kuitenkaan jäädä valvonnaltaan kuntalaisen kanteluiden, oikaisuvaatimusten ja kunnallisvalitusten varaan. On syytä käynnistää julkinen keskustelu kuntien tilintarkastuksen saattamisesta Valtiontalouden tarkastusviraston valvottavaksi. Virasto muuttuisi silloin ”Julkisen talouden tarkastusvirastoksi.” Se toimisi kuntien tilintarkas- tusta valvovana viranomaisena.
Lisäksi tilintarkastuksen vaikuttavuutta tulisi tehostaa säätämällä kuntalakiin tilintarkastajalle velvollisuus ilmoittaa viranomaisille havaitsemistaan rikoksista.