Outi Mäkelä ja Aimo Ryynänen: Äänioikeus 16-vuotiaille kuntavaaleissa
Nuorison palvelut ovat kuntapalveluja. Pitäisikö nuorten päästä äänestämään kuntavaaleissa jo 16-vuotiaina? (Kuva: Matti Pikkujämsä)
Nurmijärven kunnanjohtajan Outi Mäkelän ja kunnallisoikeuden emeritusprofessorin Aimo Ryynäsen mielestä äänioikeusikäraja on syytä alentaa kunnallisvaaleissa 16 ikävuoteen.
Mäkelä ja Ryynänen toteavat Kuntalehdelle lähettämässään mielipidekirjoituksessa, että ikärajan alentamisesta on tehty runsaasti erilaisia selvityksiä ja nyt olisi aika astua asiassa toteutuksen tielle.
– Tuntuu, että kyse on enemmän lainsäätäjien uskalluksen kuin kansan tahtotilan puutteesta, kokoomustaustaiset kuntavaikuttajat kirjoittavat.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Outi Mäkelä sanoo Kuntalehdelle, että ennen eduskuntavaaleja olisi hyvä käydä kansalaiskeskustelua äänioikeusikärajan alentamisesta ainakin kuntavaalien osalta. Seurakuntavaaleissa 16-vuotiaat saivat äänioikeuden jo 2010.
– Keskustelu olisi tarpeen juuri nyt, kun kunnan rooli on nyt muutoksessa sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden synnyn myötä. Olisi perusteltua, että nuoret pääsisivät vaalien kautta kotikuntiensa asioihin, sillä kuntapalvelut ovat lähellä heidän arkeaan.
– Vaikuttamiselimet, kuten nuorisovaltuustot, ovat toki tarpeellisia, mutta nyt olisi aika antaa nuorille mahdollisuus vaikuttaa myös vaalien kautta. Uskon, että siten voitaisiin vähentää myös nuorten yhteiskuntaa kohtaan tuntemaa välinpitämättömyyttä, Mäkelä sanoo.
”Poliittista painetta ei ole riittävästi”
Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi on jo pitkään kannattanut äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ikärajan laskua kaikissa vaaleissa 16 ikävuoteen. Allianssin vaikuttamistyön päällikkö Katja Asikainen kertoo, että vaatimus on ollut järjestön papereissa jo 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.
– Asia ei ole kuitenkaan edennyt seurakuntavaaleja pidemmälle. En keksi sille muuta selitystä kuin sen, että poliittista painetta ei vain ole riittävästi. Nuoret ikäluokat ovat pieniä, ja ne nuoret myös äänestävät vähemmän kuin varttuneemmat ikäluokat.
Asikainen muistuttaa, kaikki nuoret eivät ole innostuneita äänioikeusikärajan alentamisesta. Toisaalta tuoreimmissa nuorisobarometreissä nuorison kiinnostus politiikkaan on ollut korkeimmalla tasolla koko 1990-luvulta jatkuneen mittaushistorian aikana.
– Erilaisissa selvityksissä on todettu, että monet nuoret epäilevät omia kykyjään tehdä poliittisia valintoja. Se on siinä mielessä erikoista, että eurooppalaisissa vertailuissa suomalaisnuorten ymmärrys ja tietämys politiikasta on korkeimmalla tasolla. Kiinnostus ei kuitenkaan tunnu kanavoituvan perinteiseksi poliittiseksi osallistumiseksi.
Katja Asikaisen mukaan äänioikeusikärajan alentaminen niveltyisi hyvin kunnan roolin muutokseen. Nuorison palvelut ovat kuntapalveluja.
– Koulutukseen, nuorisotyöhön, vapaa-ajan palveluihin ja vaikkapa julkiseen liikenteeseen liittyvät päätökset tehdään kunnissa.
Nuva: Äänestysikäraja 15 vuoteen
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto (NuVa) ajaa äänioikeusikärajan laskemista.
Liitto hyväksyi eduskuntavaaliohjelmansa marraskuussa. Siinä todetaan, että päättäjien toimet tai toimettomuus ilmastokriisin hoidossa, luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, mielenterveyden hoitovelassa sekä hyvinvointivaltion tulevaisuuden haasteet lankeavat tulevien sukupolvien eteen.
– Äänestysikäraja pitää laskea 15 ikävuoteen. Myös ehdolle asettautumisen ikärajaa pitää tarkastella. On kestämätöntä, ettei lasten ja nuorten ääni kuulu päätöksissä, joiden seurauksien kanssa he tulevat elämään. Jos nuori on valmis rikosoikeudelliseen vastuuseen, on hän myös valmis äänestämään, NuVa toteaa vaaliohjelmassaan.
Mielipide: Nuoret aktiivikuntalaisiksi
Järjetön ehdotus. Tämän tarkoitus kääntyy lisäämään vain vihreiden ja vasemmiston tukea kunnissa. Siksi pääosin he si5ä ovat jo vuosia lobanneet.
Joku odotusarvo pitäisi liittyä myös täysikäisyysrajan ylittymiseen.
Vasta veroja maksavan ja juridisesti itsestään huolehtivan tulee voida äänestää.
Tarkoitatteko todella, että lapset päättäisivät muiden rahoilla toteutuvasta toiminnasta ja rahojen käytöstä kunnissa? Aivojen alkeellisinkin kehitys ja minäkuva ovat vielä kateissa ja historian muisti sekä laaja ajattelu kehitysvaiheessa. ”Karkeilla” saa sopivia päätöksiä ostetuiksi.
Voidaanhan myös esittää, että lapsiperheiden täysikäisillä vanhemmilla on perheen jäsenten mukainen määrä ääniä kuntavaaleissa. Tai, että vain veroja maksavat saavat äänestää. He kun maksavat muidenkin palvelut.