Kuntaliiton Myllymäki: Vaalikelpoisuuden sääntely hyvinvointialuelaissa arvioitava uudelleen
Vaalikelpoisuuden sääntely hyvinvointialuelaissa arvioidaan uudelleen. (Kuva: PIXABAY)
Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki sanoo, että vaalikelpoisuuden sääntely hyvinvointialuelaissa on hyvä arvioida uudelleen, sillä hyvinvointialueet ovat muodostuneet organisaatioltaan erilaisiksi kuin lakia valmisteltaessa oletettiin.
– Vaikka vaalikelpoisuuden sääntely hyvinvointialuelaissa ei käytännössä koske kovin laajaa joukkoa, on kyse periaatteellisesti niin tärkeästä asiasta, että asia on mielestäni syytä arvioida uudelleen ja viedä mahdollisesti eduskunnan päätettäväksi. Valtiovarainministeriö on päättänytkin selvittää asian kesään mennessä, Myllymäki sanoo.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen konsernipalvelujen johtaja Jouko Luukkonen moitti Kuntalehden verkkosivuilla (22.12.) julkaistussa mielipidekirjoituksessa valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton vaalikelpoisuustulkintaa liian yksioikoiseksi. Ministeriö ja Kuntaliitto ovat tulkinneet, että hyvinvointialueiden palveluksessa olevat henkilöt ovat vaalikelvottomia aluehallitukseen, jos hyvinvointialueen organisaatiossa ei ole lautakuntia, joiden alaisuudessa henkilöstö on.
Myllymäen mukaan tulkintavaikeudet johtuvat siitä, että lakia valmisteltaessa on oletettu hyvinvointialueen organisaation olevan rakenteeltaan saman tyyppinen kuin kunnassa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Sittemmin on huomattu, että hyvinvointialueet ovat muodostuneet erilaisiksi. Toimielinrakenne muistuttaa ehkä enemmän kuntayhtymää kuin kuntaa.
Myllymäen mukaan hyvinvointialueita koskevan vaalikelpoisuuden sääntelyn uusi arviointi ei suoraan vaikuta vaalikelpoisuuden sääntelyyn kunnissa.
– Kuntaliittoa asia kiinnostaa kyllä siinä mielessä, että hyvinvointialuelaki on suurelta osin kirjoitettu samalla tavalla kuin kuntalaki, mikä helpottaa varmasti paikallis- ja aluehallinnon hahmottamista. Ymmärrys vaalikelpoisuudestakin saisi mielellään olla mahdollisimman pitkälle yhteinen. Lainsäädännössä voi toki kuntien ja alueiden välillä olla eroja, mikäli siihen on perusteita.
Hyvä kannanotto!
Keski-Suomessa olemme käyttäneet itsehallinnon suomaa harkintavaltaa.
Tässä ote tiedotteestamme 8.12
Keskustelun johtopäätöksenä todettiin, että sanamuoto ”välittömästi aluehallituksen alaisena” on tulkinnanvarainen. Oikeusistuimista ei ole tulkintaa siitä, miten välittömyyttä arvioitaisiin kunkin hyvinvointialueen organisaation kannalta.
Tulkintaa on olemassa kuntaorganisaatiosta, jotka kuitenkin poikkeavat hyvinvointialueista. Myös hyvinvointialueiden organisaatiot poikkeavat toisistaan. Keski-Suomessa organisaatio on rakennettu tukemaan vahvaa järjestäjää, mikä korostaa konsernipalveluiden asemaa asioiden valmistelussa hallitukselle. Talousarviossa määrärahoista päätetään yleisellä tasolla ja henkilöstöasioihin on hallituksella oma
– Otimme lähtökohdaksi sen, että oikeuskäytännön mukaan vaalikelpoisuuden rajoituksia tulee tulkita suppeasti. Perusoikeuksia ei tule rajoittaa tarpeettomasti. Jos vaalikelvottomuus laajennettaisiin koskemaan kategorisesti koko hyvinvointialueen henkilöstöä, se rajoittaisi merkittävästi kansalais- ja osallistumisoikeuksia. Näin laaja vaalikelvottomuuden tulkinta ei Keski-Suomen hyvinvointialueen organisaation kannalta ole tarpeen, etenkään kun asiasta ei ole oikeudellista varmuutta, muistuttaa aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula.
Tästä asiasta kirjoitukseni
https://mariakaisaaula.net/2022/12/21/kuka-saa-paattaa-hyvinvointialueen-asioista/
Koko tiedotteemme
https://hyvaks.fi/uutiset/aluehallitus-arvioi-vaalikelpoisuuden-tulkintoja-keski-suomen-tilanteessa