Kunnat järjestävät ja tuottavat palveluita, jotka ovat keskeisiä työperäisen maahanmuuton veto- ja pitovoiman kannalta – "Kunnat voisivat aktivoitua asiassa enemmänkin"

Suomelta puuttuvat kansallinen visio, strategia ja yhteiset prosessit työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi. Tällaiset arviot nykytilasta nousivat esiin nyt tiistaina julkistetusta esiselvityksestä, jonka Kuntaliitto tilasi ammattikasvatusneuvos Timo Karkolalta.

Esiselvityksen keskeisenä tavoitteena on ollut tuottaa ajantasaista ja konkreettista tilannetietoa niistä keinoista, joilla kunnat voivat tukea työvoiman saatavuutta kansainvälisen rekrytoinnin onnistumista edistämällä.

Selvityksen kohteina olivat erilaiset toimintamallit koulutuksen järjestäjien, yritysten ja kuntien yhteistyölle, joka koskettaa työperäistä maahanmuuttoa ja kansainvälisiä rekrytointeja.

Timo Karkola pyrki kokoamaan esiselvitykseen hyviä esimerkkejä kokemuksista, joita on saatu kansainvälisistä rekrytoinneista.

– Erityisesti henkilöstöpalvelualan yritykset ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat kunnostautuneet yksityisten ja julkisten työnantajien kumppaneina ammattiosaajien rekrytoinnissa ulkomailta, esiselvityksen tekijä Timo Karkola kertoo Kuntaliiton tiedotteessa.

Tukea myös tilanteeseen heränneille kunnille

Esiselvityksen tarkoituksena on, että se voi toimia pohjana rekrytointiprosessien kehittämiselle ja tukee niitäkin, jotka ovat vasta heräämässä aiheeseen.

Jotta työperäinen maahanmuutto voisi saavuttaa sille asetetut tavoitteet, alan verkostojen, prosessien ja niihin kytkeytyvien palveluiden on toimittava yhtenä kokonaisuutena.
Jokaisella prosessin osalla on merkityksensä, selvityksessä todetaan.

– Kunnat järjestävät ja tuottavat jo nyt suuren joukon palveluita, jotka ovat keskeisiä työperäisen maahanmuuton veto- ja pitovoiman kannalta, Karkola huomauttaa.

– Alueensa elinvoimaisuuden kehittämisen eräänlaisina verkonkutojina kunnat voisivat aktivoitua asiassa enemmänkin.

TE-palveluiden sekä kotoutumispalvelujen uudistusten toteutuessa kuntien rooli työllisyyden edistämisessä vahvistuu. Roolin vahvistuminen antaa mahdollisuuksia esimerkiksi erilaisten palvelupolkujen pilotoinnissa, esiselvityksessä kerrotaan.

Maahanmuuttokoordinaattorit edistysaskeleina

Esiselvityksessä on arvioitu, että kuntien toimintakulttuuria työperäisessä maahanmuutossa ja kansainvälisissä rekrytoinneissa on leimannut tietynlainen varovaisuus ja reaktiivisuus.

– Kuntien palvelut ikään kuin odottavat, että ihminen eli tässä tapauksessa maahanmuuttaja kyselee asettautumis- ja peruspalveluiden perään tai tulee niitä hakemaan. Tässäkin asiassa on toki suuria strategisia ja toiminnallisia eroja kuntakentän piirissä, selvityksessä kerrotaan.

Maahanmuuttokoordinaattorien virat ja maahanmuuttajien osaamiskeskukset ovat positiivisia esimerkkejä kuntien toiminnasta. Osaamiskeskuksissa TE-palvelut, kunnat ja oppilaitokset ohjaavat asiakkaita joustavasti sopivaan koulutukseen ja työmarkkinoille.

Tätä palvelua olisi syytä kehittää ja laajentaa koskemaan myös keskisuuria ja pieniä kuntia erilaisten yhteistyöjärjestelyjen kautta, esiselvityksessä todetaan.

Näkökulmaa lainsäädäntöön

Kuntien rooli työvoiman saatavuuden edistämisessä nousi esiin osana Kuntaliiton strategian päivittämistä alkuvuodesta 2022.

Esiselvitys toimii pohjana jatkotoimien suunnittelulle Kuntaliitossa. Selvitys tuo näkemyksiä myös kevään hallitusohjelmaneuvotteluihin, Kuntaliiton tiedotteessa arvioidaan.

– Haluamme case-esimerkeillä luoda tilannekuvaa siitä, kuinka Suomessa on tähän mennessä onnistuttu kansainvälisten rekrytointiprosessien kautta saamaan tarvittavaa työvoimaa – erityisesti ammattiosaajia – ja edistämään heidän kotoutumistaan, Kuntaliiton elinvoima ja talous -yksikön johtaja Jarkko Huovinen kertoo.

– Lisäksi mukana on parannusehdotuksia kuntien edellytyksiin tukea paremmin prosessien onnistumista. Esiin nostetaan myös lainsäädännön kehittämistarpeita.

Lue myös:

Tutkijat kritisoivat yhteiskunnallista keskustelua maahanmuutosta ja sen mahdollisuuksista – Aluetutkija Timo Aron mukaan politiikan tutkija Pasi Saukkonen teki tärkeän keskustelunavauksen 

Keskuskauppakamari haluaa Migrin työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle ja vaatii KT:n tavoin ulkomaalaisten työntekijöiden lupakäytäntöjen sujuvoittamista