Kolme neljästä nuoresta kertoo aikovansa äänestää kevään vaaleissa
Valtion nuorisoneuvoston teettämän kyselyn perusteella nuorten äänestysinto eduskuntavaaleissa on jälleen kasvussa. Viime eduskuntavaaleissa 55 prosenttia nuorista äänesti. Kuva: Ville Miettinen
Nuorista 77 prosenttia aikoo äänestää tänä vuonna eduskuntavaaleissa, selviää valtion nuorisoneuvoston teettämästä kyselystä. Sen mukaan 46 prosenttia nuorista sanoo äänestävänsä varmasti ja 31 prosenttia todennäköisesti tulevissa vaaleissa.
–Nuoret ovat kiinnostuneita politiikasta laaja-alaisesti, ja nyt keskusteluissa ovat näkyneet monille tärkeät teemat, kuten koulutus- ja ympäristöasiat, toteaa valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Elisa Gebhard tiedotteessa.
Nuorten äänestysaikeet kuitenkin eriytyvät koulutuksen perusteella. Esimerkiksi yliopistotutkinnon suorittaneista tai sitä suorittavista 67 prosenttia aikoo äänestää varmasti, kun taas ammatillisen tutkinnon suorittaneiden tai sitä suorittavien keskuudessa vastaava osuus on vain 31 prosenttia.
Tärkeimmät syyt äänestämättä jättämiseen nuorilla ovat kokemus siitä, etteivät he tunne valtakunnan politiikkaa ja sen asioita sekä vaikeus löytää sopivaa ehdokasta. Monet näkevät myös, että äänestämällä ei kykene riittävästi vaikuttamaan. Lähes puolet niistä nuorista, jotka eivät aio äänestää, kokevat epäluottamusta politiikkoihin ja poliittiseen päätöksentekoon.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Nuoret haluavat tietoa ehdokkaista ja puolueista etenkin sosiaalisesta mediasta ja vaalikoneista. Suhtautuminen vaalikoneisiin kuitenkin jakaa nuoria. Niiden suosio kasvaa selvästi iän ja koulutuksen mukaan.
–Jos nuori ei koe tuntevansa politiikan sisältöjä, hänen voi olla vaikea vastata vaalikoneiden kysymyksiin, ja tätä kautta taas entistä vaikeampaa löytää sopivaa ehdokasta. Tämä on asia, jota vaalikoneiden tekijöiden tulisi pohtia jatkossa tarkasti, Gebhard pohtii.
Nuorten äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa on ollut selvässä kasvussa. Kevään 2019 eduskuntavaaleissa 18–24-vuotiaista nuorista äänesti 55 prosenttia, kun vuoden 2015 vaaleissa vastaava osuus oli 47 prosenttia.
Perussuomalaiset nuorten suosiossa
Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, eniten nuorten ääniä saisi perussuomalaiset (20 %). Puolue nauttii suosiota etenkin miesten, Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvien sekä ammatillista tutkintoa suorittavien keskuudessa. Seuraavaksi eniten nuorten ääniä saavat vihreät (14 %) ja kokoomus (12 %). SDP:n ja keskustan kannatus jää kymmeneen prosenttiin.
Kyselyssä selvitettiin myös nuorten mielipiteitä kolmeen ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen kysymykseen eli Nato-jäsenyyteen, ilmaston lämpenemiseen ja julkiseen velkaan.
Nuorista 71 prosenttia suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti siihen, että Suomi on hakenut Pohjois-Atlantin puolustusliiton eli Naton jäseneksi. Jäsenyyden kannatus on vahvempaa korkeammin koulutetuilla nuorilla.
Valtaosa (63 %) nuorista myös näkee, että seuraavan hallituksen on tehtävä tarvittavat toimet, jotta ilmaston lämpeneminen pysyy Pariisin ilmastosopimuksen määrittelemissä rajoissa.
Eniten mielipiteitä jakaa suhtautuminen valtion velkaantumiseen. Hieman yli puolet (52 %) nuorista katsoo, että Suomen nopeasti kasvanut valtionvelka on pakko saada nopeasti kuriin riippumatta siitä millaisia etuja ja leikkauksia siitä kansalaisille seuraa. Liki kolmannes (28 %) nuorista on kuitenkin väitteen kanssa eri mieltä.
–On ymmärrettävää, että nuoret ovat myös huolissaan mahdollisten leikkausten vaikutuksista omiin koulutusmahdollisuuksiinsa ja tarjolla oleviin julkisiin palveluihin, toteaa Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass tiedotteessa.
Kantar Publicin toteuttamaan tutkimukseen vastasi 1 507 mannersuomalaista 18–29-vuotiasta nuorta ja se toteutettiin internetpaneelissa 30.1.–5.2.2023. Tulosten virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
