Poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajat: Sivistys ja koulutus uuden kunnan tärkein tehtävä
Poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajat keskustelivat Kuntaliiton järjestämässä Tulevaisuuden päättäjien vaalitentissä koulutuksesta, työllisyydestä, taloudesta, hyvinvoinnista ja ilmastonmuutoksesta. Kuva: Tommy Pohjola
Uuden kunnan tärkein tehtävä on sivistys ja koulutus. Tätä mieltä on selvä enemmistö eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajista.
–Kunnilla tulee olemaan taloudellisesti vaikeaa, ja koulutetun väestön kautta voimme kuroa umpeen sitä ongelmaa, sanoi Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Joakim Vigelius.
Poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajat kertoivat näkemyksistään eilen keskiviikkona Kuntaliiton järjestämässä Tulevaisuuden päättäjien vaalitentissä Kuntatalolla.
Keskustanuorten puheenjohtajan Aleksi Sandroosin mielestä kuntien tärkein tehtävä on sivistyksen ja koulutuksen sijaan lähidemokratian edistäminen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
–Kunnat ovat erilaisia, ja siksi tärkeimmät tehtävät ovat erilaisia eri kunnissa, huomautti puolestaan Svensk Ungdomin puheenjohtaja Julia Ståhle.
Tehtävien keventämiselle kannatusta
Suomen lukiolaisten liiton varapuheenjohtaja Patrik Wilska tiedusteli panelisteilta, miten taataan laadukas perusopetus ja toisen asteen koulutus koko maassa.
KD Nuorten puheenjohtaja Ami Rinta-Valkama turvautuisi ikäluokkien pienentyessä kuntien väliseen yhteistyöhön ja digitalisaatioon.
–Digiopetus ei sovellu kaikille. Opettajalla pitää olla valmius kohdata erilaisista lähtökohdista tulevia oppilaita, linjasi puolestaan Vihreiden nuorten puheenjohtaja Selinä Nera.
Useat panelistit kannattivat kuntien tehtävien keventämistä ja olivat sitä mieltä, että jokaisessa kunnassa ei tulevaisuudessa tarvitse olla omaa peruskoulua.
–Ikävä kyllä kaikkialla koulu ei voi olla niin lähellä kuin tiheästi asutuilla alueilla. Se on realismia, sanoi Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino.
Kyllä koulushoppailulle
Oppimistulosten parantamiseksi panelistit tarjosivat muun muassa laadukasta varhaiskasvatusta, ryhmäkokojen pienentämistä ja erityistä tukea sitä tarvitseville.
–Kiinnittäisin huomiota asuntopolitiikkaan, jotta asuinalueet eivät eriydy, vaan eri taustoista tulevia ihmisiä asuisi samoilla alueilla, sanoi Vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen.
Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehtoa puolestaan kiinnostaisi tietää, mikä 2000-luvun alussa tehdyissä koulutusta koskevissa uudistuksissa meni pieleen.
Kun nuorisojärjestöjen puheenjohtajilta tiedusteltiin, pitäisikö koulushoppailu kieltää, oli vastaus yksimielinen ei.
–Jokaisella pitää olla mahdollisuus siirtyä johonkin muuhun kuin lähikouluun, totesi Liike Nyt Nuorten puheenjohtaja Iina Ilmarinen.
