Kuntaliitto: Kolmoisroolia tavoittelee 376 ehdokasta eduskuntavaaleissa
Eduskuntavaaleissa on runsaasti ehdokkaita, jotka ovat tottuneet hoitamaan samanaikaisesti useita eri luottamustehtäviä.
Kuntaliiton tuore analyysi kertoo, että eduskuntavaalien ehdokkaista 91 on niin sanottuja triplavaikuttajia eli he vaikuttavat parhaillaan kunnanvaltuustossa, hyvinvointialueensa aluevaltuustossa ja eduskunnassa.
Eduskuntavaalien ehdokkaista 16 prosenttia eli 376 toimii tällä hetkellä kaksoisroolissa aluevaltuutettuna ja kunnanvaltuutettuna. He siis havittelevat eduskuntavaaleista kolmoisroolia, Kuntaliitto tiedottaa.
– Nyt käytävät eduskuntavaalit ovat ensimmäiset, joissa osalla ehdokkaista on luottamustehtäviä samanaikaisesti paitsi kotikunnassaan myös hyvinvointialueella.
Tällaisesta uudenlaisesta luottamustehtävien kasautumisesta puhuva Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom näkee, että tilanteeseen on syytä kiinnittää laajemminkin huomiota.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Luottamustehtävien kasautuminen ja ajankäytölliset haasteet konkretisoituvat siten aivan uudella tavalla.
– Samanaikaiset luottamustehtävät monilla eri päätöksenteon tasoilla ovat suomalainen erikoisuus, jonka tarkoituksenmukaisuudesta tarvitaan nykyistä enemmän keskustelua sekä kriittistä arviointia, Pekola-Sjöblom jatkaa pohdintaansa Kuntaliiton tiedotteessa.
Tällä hetkellä kolmoisroolissa toimivia ehdokkaita on eniten kokoomuksella ja perussuomalaisilla, molemmilla tällaisia ehdokkaita on 21 kappaletta.
Edellisiltä kerroilta tuttu määrä valtuutettuja liikkeellä
Kaikkiaan 20 kunnassa eduskuntavaaliehdokkaana on sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtaja.
Eduskuntaan pyrkivistä 57 prosenttia eli 1 375 ehdokasta ei toimi tällä hetkellä kunnan- tai aluevaltuutettuna eikä eduskunnassa.
Kunnanvaltuutettuja on nyt ehdokkaina suunnilleen saman verran kuin kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa.
Kuntaliitto tiedottaa myös, että ehdokkaista 40 prosenttia toimii omassa kunnassaan kunnanvaltuutettuna, heistä lähes joka kolmas (29 prosenttia) on joko valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa.
Kunnanhallituksen puheenjohtajia on eduskuntavaaleissa ehdolla kaikkiaan 49, joista neljä toimii myös kansanedustajana. Ehdolla olevista kunnanhallituksen puheenjohtajista 36 toimii myös aluevaltuutettuna.
Eduskunta kiinnostaa valtuuston puheenjohtajia
Eduskuntaan pyrkivistä kunnanhallituksen puheenjohtajista kahdeksan toimii päätoimisena tai osa-aikaisena kunnanhallituksen puheenjohtajana. Päätoimisista kaupunginhallituksen puheenjohtajista ehdokkaina ovat Espoon, Kotkan, Lahden ja Tampereen puheenjohtajat, osa-aikaisista Joensuun, Kajaanin, Naantalin ja Rovaniemen kaupunginhallituksen puheenjohtajat.
Kunnanvaltuuston puheenjohtajia on eduskuntavaaliehdokkaina yhteensä 68 ja heistä 22 on myös nykyisiä kansanedustajia.
Edellä mainitut kuntien ja hyvinvointialueiden puheenjohtajistoa koskevat tiedot perustuvat Kuntaliiton omiin tiedonkeruisiin.
