Kulttuurimatkailun kansallinen tiekartta korostaa kuntien merkitystä kehitystyössä
Kulttuurinen kestävyys tarkoittaa tiekartassa sitä, että matkailu tukee kulttuurin aineellisten ja aineettomien voimavarojen säilymistä. (Kuva: Pixabay)
Kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartta on valmistunut, opetus- ja kulttuuriministeriö tiedottaa. Se kokoaa kulttuurimatkailun tulevien vuosien kansalliset kehittämistoimet ja esittää yhteisiä suuntaviivoja kulttuurimatkailulle.
Kulttuurimatkailun tuotetarjontaa on tiekartan mukaan hyvä kehittää lisäämällä kansallisten kaupunkipuistojen, maisemanhoitoalueiden sekä valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen tunnettuutta ja hyödyntämistä matkailussa.
Tiekartassa painotetaan, kuntien ja kaupunkien rooli kulttuurimatkailun kehittäjinä on keskeinen, koska kulttuurimatkailun sisällöt palvelevat paikallisia asukkaita ja syntyvät paikallisissa yhteisöissä.
– On tärkeää tunnistaa oman lähiympäristön kulttuuriset voimavarat, kuten paikalliset taiteilijat ja muut kulttuurin ammattilaiset, vetovoimaiset käyntikohteet ja tapahtumat. Kulttuurimatkailun sisällöt palvelevat paikallisia asukkaita ja syntyvät paikallisissa yhteisöissä, tiekartassa kerrotaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Koronapandemia lisäsi kotimaanmatkailua
Kulttuurimatkailulle avautui 2020-luvun taitteessa uusia mahdollisuuksia, kun koronapandemia lisäsi merkittävästi kotimaanmatkailua. Esimerkiksi museoissa ja kuntien kulttuuritoiminnan piirissä kotimaanmatkailu ja lähimatkailu on nähty mahdollisuuksina.
Lisäksi tiekartassa huomautetaan, että paikallisuus ja lähimatkailu linkittyvät luontevasti kestävän matkailun edistämistyöhön.
Tiekartan tavoitteet on jaettu viiteen alalukuun, jotka koskevat yhteistyön kehittämistä, kestävyyttä, kulttuurimatkailun tuotetarjontaa, digitalisaatiota ja tiedolla johtamista.
Tavoitteisiin lukeutuu myös kulttuurialan kansainvälisten toimien ja erityisesti Euroopan neuvoston kulttuurireittien hyödyntämistä kulttuurimatkailussa.
Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa tarkennetaan, että tiekartan tavoitteena on tukea edellytyksiä koko arvoverkon kattavaan yhteistyöhön tuotteistamisesta ja tuotekehityksestä markkinointiin ja myyntiin.
75 lausuntoa
Tiekartan esiin nostamana visiona on, että kulttuurimatkailu tuottaa kestävää kasvua, erottuu elämyksellisyydellään ja vaikuttaa verkostoituneesti. Tiekartan visio ulottuu vuoteen 2030 asti.
Matkailualan digitalisaation edistäminen on yksi Suomen matkailustrategian keskeisistä tavoitteista. Lisäksi tiekartassa sanotaan, että kulttuurimatkailua koskevat samat toimenpiteet tuotteiden ja palveluiden digitalisoinnista osaamisen kehittämiseen.
Digitaalisuus ja data tukevat myös kulttuurimatkailun tiedolla johtamista. Kulttuurimatkailun tietopohjaa vahvistamalla tuodaan näkyviin alan vaikuttavuutta.
Tiekartassa kiinnitetään erityistä huomiota Euroopan neuvoston kulttuurireitteihin, jotka yhdistävät kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin kestävän matkailun kehittämiseen.
Tiekartta perustuu vuosina 2021-2022 työskennelleen työryhmän ehdotukseen. Lausuntokierroksella vastaanotettiin 75 lausuntoa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö viimeisteli tiekartan lopulliseen muotoonsa lausuntokierrokselta saadun palautteen pohjalta. Ministeriön on määrä käynnistää tiekartan toimeenpano vuoden 2023 aikana.
