Valtiovarainministeriö: Kuntien eriytyminen näyttäisi jatkuvan myös tulevina vuosikymmeninä
Kuntatalouden tilikauden tulos oli vahva vuonna 2022, vaikka se heikkeni edellisestä vuodesta. Vuosikate riitti kattamaan nettoinvestoinnit ja poistot. (Kuva: Pixabay)
Erilaiset kunnat kohtaavat hyvin erisuuntaisia ja -suuruisia muutospaineita. Suurissa ja kasvavissa kunnissa investointipaineet ovat kovat, kun taas pienenevien lapsi- ja nuorisoikäluokkien kunnissa haasteena on sopeuttaa palveluverkkoa ja toimintaa vastaamaan pienenevää palvelutarvetta.
Mitä suuremmat olosuhde-, tarve- ja tulopohjaerot kuntien välille kehittyvät, sitä vaikeampaa valtionosuusjärjestelmällä on tasata eroja siten, että järjestelmä kannustaisi kuntia taloudelliseen ja toiminnalliseen tehokkuuteen.
Lisäksi valtiovarainministeriö tiedottaa julkaisunsa, Kuntatalousohjelma vuosille 2024–2027, sisältävän myös täsmentyneen arvion sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen vaikutuksista.
Vuoden 2022 tilinpäätösarvioiden mukaan hyvinvointialueille siirtyneet kustannukset ovat 21,8 miljardia euroa eli noin 567 miljoonaa suuremmat kuin vuoden 2022 talousarvioissa.
Myös arviot vuoden 2022 yhteisöveron ja kunnallisveron tuotoista ovat kasvaneet. Jotta kunnilta siirtyvät kustannukset ja tulot saadaan täsmäytettyä yhtä suuriksi, kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuu nykyarvion mukaan noin 99 miljoonan euron lisäsiirtotarve.
Siirtyvien tulojen ja kustannusten täsmäytys huomioidaan peruspalvelujen valtionosuuksissa vuodesta 2024 lukien. Vuoden 2023 osalta täsmäytyksestä puolet vähennetään vuoden 2024 ja puolet vuoden 2025 valtionosuuksista.
Etsittävä uusia tapoja tuottaa palveluita
Kuntatalousohjelmassa kerrotaan, että sote- ja työvoimapalvelu-uudistukset vaikeuttavat kuntien talouden ennakointia, kun kuntien tehtäväkenttä, kustannukset ja tulojen rakenne muuttuvat voimakkaasti.
Vaikka kuntatalous näyttää lähivuosina suhteellisen hyvältä, väestön ikääntyminen heikentää edelleen verotulojen kehitystä ja vaikeuttaa työvoiman saatavuutta ikääntyvissä kunnissa. Samalla kasvavien kuntien investointipaineet säilyvät suurina ja korkotason nousu kasvattaa myös kuntien velanhoitokustannuksia.
Kustannusten kasvun hillitsemiseksi sekä palveluiden laadun ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi joudutaan niin kunnissa kuin valtakunnallisestikin etsimään uusia tapoja tuottaa palveluita.
Tästä esimerkkinä on vuonna 2025 voimaan tuleva työvoimapalvelu-uudistus, jonka myötä suurin osa kunnista järjestää jatkossa palveluita yhteistyössä muiden kuntien kanssa.
TE-uudistuksen vaikutukset
TE-palvelut 2024 -uudistuksessa työ- ja elinkeinopalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kuntiin ja kuntien vastuu työttömyysetuuksien rahoituksesta kasvaa.
Peruspalvelujen valtionosuuksia lisätään noin 900 miljoonalla eurolla niin, että lisäys kattaa uudistuksen voimaantulovuonna kunnille siirtyvät kustannukset.
Peruspalvelujen valtionosuus on kokonaisuudessaan 2,7 miljardia euroa vuonna 2024 ja kehyskauden lopussa vuonna 2027 noin 3,7 miljardia euroa. Uudistus lisää kuntien henkilöstöä noin neljällä tuhannella henkilötyövuodella.
Epätasapaino kasvaa
Kuntatalouden tilikauden tulos oli vahva vuonna 2022, vaikka se heikkeni edellisestä vuodesta. Vuosikate riitti kattamaan nettoinvestoinnit ja poistot.
Vahvaa tulosta selittävät työllisyyden ja talouden suotuisa kehitys ja siitä seurannut verotulojen kasvu. Toimintakulut kasvoivat voimakkaasti, ja pienentyneet korona-avustukset näkyivät toimintatuottojen laskuna kunnissa.
Kuntia, joilla oli taseessa kertynyttä alijäämää, on vuoden 2022 tilinpäätösarvion mukaan 12, kun vuonna 2020 niitä oli yli tuplasti enemmän eli 28 (14 vuonna 2021). Alijäämän yhteismäärä nousi kuitenkin edellisvuodesta. Mikkelin kaupungin osuus vuoden 2022 kertyneestä alijäämästä on noin 55 prosenttia.
Kuntatalouden vuosi 2023 näyttää ennätyksellisen vahvalta. Kuntatalous vahvistuu väliaikaisesti runsaalla miljardilla eurolla. Sote-uudistus siirtää kustannuksia hyvinvointialueiden vastuulle, mutta uudistuksen kuntien verotuloja leikkaava vaikutus ei näy vielä täysimääräisesti kunnallis- ja yhteisöverotuloissa.
Vuonna 2024 vaikutus hiipuu ja tilikauden tuloksen sekä toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan palautuvan likimain vuoden 2022 tasolle. Talous kehittyy vaihtelevasti sekä kuntakokoryhmien välillä että sisällä.
Kasvukeskusten investointipaineet, korjausvelka ja vihreä siirtymä pitävät investoinnit korkealla tasolla. Lisäksi yleinen korkotason nousu välittyy tulevina vuosina myös kuntatalouteen lisäkustannuksiksi, mikä kiristää kuntien taloutta.
Mikä on kuntatalousohjelma?
Kuntatalousohjelman tarkoituksena on ja syventää julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevaa arviointia.
Valtiovarainministeriö tiedottaa myös, että kevään 2023 kuntatalousohjelma ei sisällä uusia kuntatalouteen vaikuttavia valtion toimenpiteitä tai linjauksia, vaan sen ensisijaisena tarkoituksena on kuvata kuntatalouden tilaa, kulunutta hallituskautta ja kehitysnäkymiä hallituskauden vaihtuessa.
Lue myös:
