Mitä kuuluu vuoden 2017 kriisikunnille?

Teuva oli yksi niistä neljästä kunnasta, jotka joutuivat vuonna 2017 kriisikuntamenettelyyn. Kuntatalouden kriisiytyminen otettiin heti tosissaan ja kunnassa kasattiin mittava säästöpaketti, joka hyväksyttiin valtuustossa vuoden 2017 lopulla.

Reilussa viidessä vuodessa on tapahtunut paljon. Vuoden 2021 tilinpäätös Teuvalla oli kaksi miljoonaa plussalla ja viime vuoden tilinpäätös on 2,9 miljoonaa euroa ylimääräinen. Viime vuosien hyvien tulosten ansiosta taseeseen kertyneet alijäämät on saatu katettua ja pientä puskuriakin on kertymässä.

Kunnanjohtaja Veli Nummela löytää kolme suurempaa tekijää, joiden varaan euroissa mitattuna parempaa tulevaisuutta on pystytty rakentamaan.

-Useamman vuoden säästöohjelma on yksi kolmesta tekijästä. Päätetyt säästötoimet eivät tulleet kaikki heti voimaan, mutta niitä on pantu toimeen vuosien saatossa. Koronavuodet paransi meidänkin kunnan taloutta. Vuoden 2021 osalta arvioimme sen vaikutuksen olleen noin miljoona euroa. Viime vuonna määrä ei ollut enää noin suuri, Nummela arvioi.

-Kolmas merkittävä tekijä on se, että meidän sote-menot ovat pysyneet viime vuosina kohtuudella kurissa. Tosin viime vuonna sotemenot olivat 1,4 miljoonaa euroa yli budjetoidun, mutta aiempina vuosina kasvu on ollut kohtuullinen, Veli Nummela jatkaa.

Kriisikuntamenettelylle kehuja

Teuva sai jo vuonna 2018 valtiovarainministeriön virkamiehiltä kehuja jämäköistä toimista kuntatalouden kuntoon saattamiseksi. Vuosien jälkeen Teuvalta lähtee kehut myös ministeriön suuntaan.

-Monessa paikassa pelätään, että kriisikuntamenettely vie itsenäisyyden ja valtion virkamiehet mustine salkkuineen tulevat päättämään kunnan asioista. Todellisuus on aivan toisenlainen. Kyseessä oli erinomaisen hyvä prosessi valtiovarainministeriön virkamiesten kanssa. Meitä sparrattiin heidän taholtaan, mutta itse saimme ongelmamme ratkaista. Henkisesti se oli kuntapäättäjille ja kuntalaisille raskas prosessi, mutta samalla erittäin opettava, Nummela arvioi.

Vaikka sotemenot ovat jatkossa hyvinvointialueiden huolen aihe, niin ei kuntatalous Suupohjan alueella jatkossakaan pelkkää auringonpaistetta ole.

-Lähivuosien suurimmat uhat ovat yleisen kustannustason nousu ja se, että vuonna 2022 kasvaneet sote-menot siirtolaskelmissa pienentävät kuntien valtionosuuksia. Uskomme kuitenkin selviävämme myös tulevaisuudessa, vaikka tilikausien ylijäämät tulevatkin painumaan pienemmiksi, kunnanjohtaja Veli Nummela uskoo.

Korkotason nousu askarruttaa Jämijärvellä

Jämijärvi viihtyi Teuvan tapaan kriisikuntalistalla vuodesta 2017 aina vuoteen 2020 asti. Useamman ylijäämäisen tilinpäätöksen jälkeen vuoden 2022 tilinpäätös osoittaa peruskunnan osalta 461 000 euron alijäämää. Peruskunnan taseessa on kattamattomia alijäämiä tällä hetkellä 197 000 euroa ja konsernitaseen alijäämä on lukemissa 717 000 euroa.

Miinusta olisi voinut olla kirjautua enemmänkin tilinpäätökseen, mutta kunnan verotulot kasvoivat 430 000 euroa arvioitua enemmän. Jo useamman vuoden ajan myös kunnan alueella olevat tuulivoimalat ovat tahkonneet euroja kunnan kirstuun. Viime vuonna noin 40 prosenttia kunnan kiinteistöverotuloista saatiin tuulivoiman liepeiltä.

-Vuoden 2017 kriisikunnaksi päätymisen jälkeen positiivisia asioita Jämijärven kuntataloudessa ovat tuulivoiman kautta saadut kiinteistöverotulot ja sote-menojen kurissa pysyminen. Myös koronatuet ovat auttaneet Jämijärveä muiden kuntien tapaan, arvioi vt. kunnanjohtajana joulukuusta 2022 lähtien toiminut Aku Autio.

Kunnan velkamäärä kasvoi reippaasti viime vuoden aikana, kun kuntakeskukseen valmistui uusi Pääskyn koulukeskus, joka kokosi yhteen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen. Koulukeskus pitää sisällään myös liikunta-, harrastus- ja kokoontumistiloja kuntalaisten käyttöön.

-Koulukeskus on kunnan historian suurin investointi. Lähivuosina ei vastaavia ole tulossa. Nyt haasteena on luonnollisesti lainojen lyhentäminen ja korkojen nousun aiheuttamista kustannuspaineista selviäminen. Valitettavasti kunnan lainasalkkua ei ole korkosuojattu, vaan enemmistö lainoista on vaihtuvakorkoisia. Suojaamattomia lainoja meillä on kaikkiaan 11 miljoonaa euroa. Tämä aiheuttaa korkomenojen reipasta kasvua, mikäli kehitys jatkuu nykyisellään, pohtii vs. kunnanjohtaja Aku Autio pohtii.

Ähtärin pitkä säästöohjelma

Ähtärin ajoi kriisikuntamenettelyyn uudistetun kuntalain mukainen tarkastelutavan muutos, kun peruskunnan ohella alettiin tarkastella myös koko kuntakonsernin tilannetta.

-Vuonna 2017 vietettiin Ähtärin 150-vuotisjuhlavuotta ja samana vuonna teimme kaupungin historian parhaan tuloksen. Palkinnoksi siitä pääsimme sitten kriisikuntalistalle, naurahtaa kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki.

-Kuntakonsernistahan se tilanne johtui. Siellä oli eläinpuistolla vielä Mini-Suomen aikaista painolastia ja kaupungin vuokratalojen tulovirta oli kutistunut, jatkaa Pienimäki.

Viime vuodelta kaupunki kirjasi lähes 1,7 miljoonaan ylijäämän ja taseeseen on kertynyt puskuria tulevaisuuden varalle noin 4,3 miljoonaa euroa.

-Meidän kaupunginvaltuusto päätti 5.9.2016 kaupungin talouden tasapainottamisohjelmasta, joka ulottui viime vuoden loppuun saakka. Sillä on saatu hyvää aikaan 10,3 miljoonaa, sillä ohjelmasta päätettäessä meillä oli alijäämää peruskunnassa 6 miljoonaa euroa ja viime vuoden vaihteessa meillä oli ylijäämää tuo 4,3 miljoonaa euroa.

-Iso tekijä talouden kuntoon saattamisessa on vuoden 2016 toimintansa aloittanut Pihlajalinna Terveyden ja alueen kuntien omistama Kuusiolinna Terveys Oy, joka on vastannut alueen sote-palveluiden tuottamisesta. Erittäin tärkeä asia on myös se, että palveluverkoston järjestämisen suhteen olemme mieluummin toimineet etu- kuin jälkipainotteisesti. Tähän työhön luottamushenkilöt ja kaupungin henkilökunta ovat sitoutuneet erittäin hienosti, Jarmo Pienimäki pohtii.

Pakollinen panda-kysymys

Ja yhtään juttua Ähtäristä ei voi tehdä, etteikö jotain pandoista kysyttäisi. Ne pandat eivät ole kuitenkaan kaupungin kassaa tyhjäksi syöneet, jos ylijäämääkin on kertynyt?

-Tämä on kaupungin ylijäämää, ne pandat ovat konsernin listoilla. Pandat ovat asia, joka on eläinpuiston hallituksen pöydällä. Sieltä on ratkaisu aikanaan tulossa ja yhtiö siitä tiedottaa. Yhtiön tavoitteena on löytää asiaan ratkaisu, joka on kestävä, korostaa kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki.

Ähtärissä on hyvä työllisyystilanne ja alueen teollisuusyritykset ovat takoneet hyvää tulosta. Viime vuoden hyvä tulos selittyykin menoraameissa pysymisen ohella verotulojen kasvulla, sillä alkuperäiseen talousarvioon verrattuna verotulot ylittyivät lähes kahdella miljoonalla eurolla. Vanhaa laulua mukaillen se mikä verottaen tulee, niin se valtion avustamana menee.

-Tässä meidän tasapäistävässä systeemissä se hoidetaan muita naapurikuntia pienemmillä valtionosuuksilla pois, ettei me vain päästä noista verotuloista liikaa nauttimaan, Pienimäki muistuttaa.

Kyllä se hyvejää

Neljäs vuonna 2017 kriisikuntalistalle päätynyt kunta oli Hyrynsalmi. Hyrynsalmi piipahti listalla vain vuoden verran ja on saanut vuosien saatossa taloutensa kuntoon. Viime vuonna kunta teki ylijäämää kaksi miljoonaa euroa.

Positiivisia uutisia Hyrynsalmelta on tarjolla myös konsernin osalta. Pitkään alijäämäisenä ollut konsernitase saatiin 900 000 euroa plussalle, kun ylijäämää konsernipuolella kertyi vuonna 2022 kaikkiaan 1,8 miljoonaa euroa.

2000 asukkaan Ylä-Kainuun kunnassa on panostettu matkailuun ja tuulivoimaan. Nämä alat ovat tuoneet mukavasti verotuloja kunnan kassaan, mutta muitakin taloudellisia onnistumisia on tarvittu hyvään lopputulokseen.

Ja vaikka Kainuussa ei ole totuttu henkseleistä paukuttamaan, niin kunnan toimintakertomuksessa tulosta luonnehditaan erinomaiseksi. Ja se on paljon sanottu – kainuulaiselta.

-Erinomainen tulos syntyi seuraavista syistä: kunta ja kuntakonsernin tytäryhtiö hoitivat taloutensa suunniteltua paremmin, Kainuun sote-kuntayhtymä teki odotettua paremman tuloksen, yhteisöverokertymä yllätti erittäin positiivisesti ja lisäksi kunta onnistui saamaan harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta, kirjoittaa kunnanjohtaja Heimo Keränen tuoreessa kunnanjohtajan katsauksessa.