Lautamiesten valinta halutaan pois valtuustoilta
Yhä harvemmin käräjäoikeuden istuntoa odotteleva kohtaa salissa käräjätuomarin lisäksi kaksi lautamiestä. Viime vuonna istuttiin lautamieskokoonpanolla 3243 asiaa, kun vielä vuonna 2014 määrä oli lähes 4500. (Kuva: Pekka Moliis)
Kuntavaalien jälkeen kunnissa ja kaupungeissa valtuustot ovat paljon vartijoina, kun uusia luottamushenkilöitä eri elimiin valitaan. Tyypillisesti etusija luottamushenkilöiksi on kuntalaisilla, jotka ovat olleet ehdolla vaaleissa. Tästä joukosta on valittu myös kuntien edustajat käräjäoikeuksien lautamiehiksi.
Tulevaisuudessa käräjäoikeuksissa voivat tältä osin puhaltaa muutoksen tuulet, sillä vastikään lausunnoilla oli lautamiesten valintaa käsittelevä oikeusministeriön arviomuistio. 37 lausunnon antajasta lähes kaikki olivat valmiita siirtämään lautamiesten nimeämisen pois poliittisilta päättäjiltä.
-Tuomioistuimen riippumattomuus ja puolueettomuus edellyttävät vahvoja takeita siitä, että tuomitsemistoiminta ei perustu vieraille vaikuttimille. Todellinen riippumattomuus ja puolueettomuus edellyttävät, että toiminta myös näyttää siltä. Tuomioistuimen riippumattomuuden ja puolueettomuuden ei saisi yksittäisessä tapauksessa edes vaikuttaa vaarantuneen, oikeuskansleri Tuomas Pöysti toteaa asiasta antamassaan lausunnossa.
-Lautamiesten avoimesti poliittinen valintatapa valinnan kuuluessa nykyisin kunnanvaltuustoille on kaiken kaikkiaan periaatteellinen ongelma, joka tulisi ratkaista. Voinkin yhtyä muistiossa esille tuotuun kantaa, jonka mukaan lautamiesten osallistumisen tuomioistuinten ratkaisutoimintaan voidaan arvioida aiheuttavan haittaa tuomioistuinlaitoksen poliittiselle neutraliteetille, mitä juuri tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus ja puolueettomuus edellyttävät, Pöysti jatkaa lausunnossaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ensimmäistä kertaa lautamiesten valintajärjestelmä ei ole päätöksentekijöiden pöydälle tulossa. Jo vuonna 2019 silloinen oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) esitti, ettei käräjäoikeuksien lautamiehiä valita enää kunnanvaltuustojen kokouksissa.
Suuri tuki uudistukselle
Kaikissa eri käräjäoikeuksien antamissa asiaa koskevissa lausunnoissa liputettiin lautamiesvalintamenettelyn muutosten puolesta. Sama oli viesti myös tuomarien ja asianajajien suunnalta.
– Jos lautamiesjärjestelmä säilytetään, niin lautamiesten valintatapaa pitää muuttaa nykyisestä, koska lautamiesten nykyinen valintatapa vaarantaa tuomioistuinten riippumattomuutta. Poliittisin perustein valitut tuomarit eivät kuulu oikeusvaltioon, jossa tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Sekä laillisuusvalvojat että Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin Greco ovat kiinnittäneet huomiota poliittisin perustein valittuihin tuomareihin, Suomen tuomariliiton lausunnossa todetaan.
-Asianajajaliitto katsoo, että lautamiesten valinta tulisi siirtää pois kunnanvaltuustoilta ja puolueilta samoin perusteluin, kuin mitä eduskunnan oikeusasiamies on lausunnossaan 370/5/15 todennut. Valintamenettely tulisi esimerkiksi Euroopan neuvoston korruption vastaisen toimielimen GRECO:n mukaan kuulua riippumattomuussyistä oikeuslaitoksille, Asianajajaliiton lausui asiasta.
Myös Kuntaliitossa ymmärretään halu ottaa lautamiehistä päättäminen pois valtuutetuilta.
-Suomen Kuntaliitto ry ei katso olevan estettä sille, että lautamiesten valintatapaa muutettaisiin nykyisestä. Lautamiesten poliittinen valinta kunnallisvaalien jälkeen, luo kieltämättä hieman erikoista kuvaa tuomioistuimen riippumattomuuden ja puolueettomuuden aspektista, minkä vuoksi uudistus lienee tarkoituksenmukainen, Kuntaliitto toteaa lausunnossaan.
Puoltava äänikin kantautui
Toki lausunnon antajien joukosta löytyi myös ymmärrystä nykymenolle. Mediasta tuttu Itä-Suomen professori Matti Tolvanen näki lautamiesjärjestelmän toimivan hyvin myös nykyisellään.
– En näe tarvetta valintatavan muutokselle. Ei ole tutkimukseen perustuvaa näyttöä siitä, että lautamiehen puoluetausta vaikuttaisi hänen tuomioistuimessa esittämiinsä kannanottoihin. Lautamiehet ovat nykyään päättämässä pääsääntöisesti asioita (esimerkiksi seksuaalirikosasioita), joissa poliittisella kannalla ei voi olettaa olevan merkitystä. Järjestelmä on toiminut varsin hyvin.
-Aiemmin syyttäjänä toimiessani ja lautamiehiä säännöllisesti kouluttaessani voin tarkastella lautamiesten työskentelyä ja asenteita, enkä niissä havainnut piirteitä, joiden perusteella heidän riippuvaisuuttaan puoluetaustastaan olisi ollut aihetta epäillä. Ei ole syytä muuttaa toimivaa järjestelmää. Vaihtoehtoiset mallit ovat hankalia ja voivat johtaa nykyistä sattumanvaraisempaan ja lautamiesten asiantuntemusta heikentävään valintaan, Tolvanen arvioi.
Koko järjestelmä romukoppaan?
Vaikka arviomuistiossa pyydettiin eri tahoilta lausuntoja nimenomaan lautamiesten nimeämisprosessiin liittyen, niin osa asiaan kantaa ottaneista oli valmis romuttamaan koko lautamiesjärjestelmän. Tämä tuli ilmi Juristiliiton eli entisen Suomen Lakimiesliiton kannanotossa.
-Juristiliitto vaatii, että lautamiesjärjestelmän kehittämisen sijasta siitä tulee luopua kokonaan. Kuten valtioneuvoston selonteossa oikeudenhoidosta todetaan, tulee lautamiesjärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta arvioida kokonaisuutena. Lautamiesten valintatavan muuttamisen arviointiin tai varsinkaan toteuttamiseen ei tule jatkossa käyttää jo ennestään niukkoja resursseja. Juristiliitto huomauttaa, että valintatavan muutokset eivät poista nykyisessä lautamiesjärjestelmässä olevia haasteita, kuten arviomuistiossakin todetaan, yhdistyksen lausunnossa todetaan.
Tuomioistuinviraston vuonna 2021 tekemän määrityksen perusteella tällä vaalikaudella eri puolella Suomea toimii 1303 lautamiestä, kun edellisellä vaalikaudella määrä oli 1477. Vuonna 2009 lautamiehiä valittiin vielä yli 2200.
Helsingissä suurin joukko
Eniten lautamiehiä nimetään Helsingin käräjäoikeuteen, jossa nykyisen valtuustokauden aikana toimii 220 Helsingin kaupunginvaltuuston nimeämää lautamiestä. Määrässä on pudotusta edelliseen kertaan verrattuna 50 henkilöä.
Helsingin pormestari Juhana Vartiaisen antamassa lausunnossa ollaan valmiita antamaan lautamiesten nimeämistehtävä tuomioistuinlaitokselle.
-Lautamiesten nykyinen valintatapa kytkee heidät kunnallisten luottamushenkilöiden valintamenettelyyn ja siten sen poliittiseen luonteeseen, vaikka kyseessä on valtion luottamustoimi ja tuomarin tehtävä. Koska tehtävä merkittävästi eroaa kunnallisista luottamustehtävistä, on tärkeää arviomuistiossa aloitetulla tavalla selvittää, olisiko luontevampaa, jos valinta tehtäisiin tuomioistuinlaitoksen sisällä. Tuomioistuimen ja tuomarien riippumattomuuden kannalta tämä valintatavan vaihtaminen olisi perusteltua, Helsingin kaupungin asiaa koskevassa lausunnossa arvioidaan.
Tosin Helsingin antamassa lausunnossa muistutetaan, että lautamiesten uusi nimeämismalli ei välttämättä olisi nykymallia tehokkaampi.
-Valintatavan vaihtaminen ja erityisesti sen keskittäminen voisi myös kokonaisuudessaan tehostaa valintamenettelyä, joskin olemassa olevien ja vuosien kuluessa toimiviksi tehtyjen nykyisten valintaprosessien muuttaminen varmasti myös veisi alkuvaiheessa resursseja. Käytännössä työ ei vähenisi, jos lautamiesten määrä säilyy nykyistä vastaavana. Valtuustoryhmillä (puolueilla) eri kunnissa on luontevat kanavat lautamiesten rekrytointiin, ja tämän rekrytoinnin siirtäminen tuomioistuinlaitokselle virkatyönä hoidettavaksi ei välttämättä olisi tehokasta tai tarkoituksenmukaista, lausunnossa huomautetaan.
Lautamiesten valintaa koskevan arviomuistion lausuntoaika päättyi kiirastorstaina. Mahdollisista muutoksista lautamiesjärjestelmään päättää aikanaan uusi hallitus.
Tutustu annettuihin lausuntoihin täällä
