Nuori tarvitsee tukea rikoskierteessä – "Mukana voi olla sosiaalityö, päihdetyö, koulu, nuorisotyöntekijä ja ehkä järjestöjen kokemusasiantuntija"
Myös Helsingin kaupungissa on tehty töitä sen eteen, jotta nuorilla olisi riittävästi mielekästä tekemistä ja hyviä harrastusvaihtoehtoja. (Kuva: Pixabay)
Väkivallaton lapsuus –toimenpidesuunnitelma listaa 93 eri keinoa, joilla torjutaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa vuosina 2020–2025. Sosiaali- ja terveysministeriön väliarvion mukaan ohjelman toteutus etenee hyvin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti kertoi edellä mainitun suunnitelman etenemisestä STM:n järjestämässä mediatilaisuudessa perjantaina.
-Väliarvioraporttia on alettu työstää jo viime vuoden puolella. Tässä on ollut mukana laajasti eri ministeriöitä. Sitten meillä on tässä työssä mukana kansallisia toimijoita ja asiantuntijaorganisaatioita.
-Tavoitteena on ollut yhdessä vähentää ja ehkäistä alaikäisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Pintaan voi nousta
Suunnitelman toimenpiteistä 44 on edennyt erittäin hyvin ja 44 toimen toteutus on vähintään alkuvaiheessa tai suunnitteilla.
-Ihan valtava määrä työtä sisältyy näihin toimiin, Korpilahti sanoo.
Vain kolmea toimenpidettä ei olla vielä aloitettu ja kahta ei ole ollut vielä mahdollista arvioida.
Korpilahti korostaa, että lapsi tai nuori voi selvitä vaikeastakin tilanteesta hyvään elämään, jos aikuiset kantavat vastuunsa ja tukevat.
Kunnissa on kokeiltu uusia kuvioita
Kun lapsi tai nuori tekee rikoksia toistuvasti tai jos hän syyllistyy vakavaan rikokseen, tarvitaan usein pitkäjänteistä moniammatillista tukea rikos- ja päihdekierteen katkaisemiseksi.
Oikeusministeriön rahoituksella on tehty neljällä paikkakunnalla päihde- ja rikoskierteen katkaisua tukevaa poikkihallinnollista työtä.
Pilottipaikkakunnista saatujen esimerkkien perusteella rikoskierteestä irrottautuminen tarvitsee usein sitä, että nuori saa kokemuksen uudenlaisesta arjesta ja positiivisen yhteisön vanhojen piirien rinnalle.
Lisäksi oikeusministeriön erityisasiantuntija Saija Sambou kertoo, että tuki nuorelle ei aina yksin riitä.
-Rikosprosessin eteneminen huolettaa vanhempia ja faktatiedon lisäksi perheet tarvitsevat myös vanhemmuuden tukea. On myös keskeistä, että rikoksia ehkäiseviä toimenpiteitä arvioidaan, Sambou kertoo.
Sambou painotti tutkimustulosten hyödyntämisen merkitystä ja tärkeyttä, jotta nuorten käytökseen voidaan puuttua suunnitellusti.
-Ensikertalaiselle riittää usein lyhyt kertaluonteinen keskustelu poliisin tai sosiaalityöntekijän kanssa, mutta rikos- ja päihdekierteessä oleva tarvitsee tiivistä ja kannattelevaa tukea, jossa mukana voi olla sosiaalityö, päihdetyö, koulu, nuorisotyöntekijä ja ehkä järjestöjen kokemusasiantuntija.
Pilottien siirtyminen hyvinvointialueille on tuonut jonkin verran haasteita, kun nuori saa osan tarvitsemistaan palveluista kunnalta.
-Tämä siirtymä saattaa hidastaa monialaisen työtavan vakiintumista.
Henkistä perheväkivaltaa koetaan entistä enemmän
Mediatilaisuudessa kerrottiin, että väkivaltarikoksia tekevien nuorten määrä on laskenut etenkin 2010-luvun aikana, mutta samaan aikaan kaikkein rikosaktiivisempien nuorten väkivaltarikosten määrät ovat lisääntyneet.
Lasten ja nuorten kokemukset kodin ulkopuolisessa turvallisuudesta ovat kuitenkin pääosin parantuneet.
Lasten ja nuorten kokeman perheväkivallan väheneminen on sen sijaan vuoden 2022 lapsiuhritutkimuksen mukaan pysähtynyt ja etenkin henkistä perheväkivaltaa koetaan enemmän kuin vuonna 2013.
Nuorten, erityisesti tyttöjen kokemukset erityyppisestä seksuaaliväkivallasta ovat kouluterveyskyselyjen mukaan lisääntyneet.
Iso joukko toimijoita torjuu katuväkivaltaa
Väliarviota varten on tehty kolme uutta avausta, joista yksi on alaikäisten katuväkivallan ehkäisy.
Julkisessa tilassa tapahtuva pahoinpitely on yleisimmin lyömistä ja potkimista, mutta noin joka kuudennessa poliisin tietoon tulleessa tapauksessa käytetään myös teräaseita.
Viime vuosina on myös yleistynyt pahoinpitelyjen kuvaaminen ja jakaminen sosiaalisessa mediassa.
Esimerkiksi poliisin ja sisäministeriön kehittämä moniammatillinen ankkuritoiminta on saanut aikaan hyviä tuloksia. Lapsia ja perheitä on myös tärkeä tukea esimerkiksi neuvolan, varhaiskasvatuksen, koulun ja opiskeluhuollon kautta.
-Suuri joukko toimijoita viranomaisista järjestöihin torjuu katuväkivaltaa Suomessa. Osaamista ja keinoja löytyy, tarvitaan vain lisää entistä tiiviimpää yhteistyötä, sisäministeriön erityisasiantuntija Emilia Hämäläinen arvioi.
Kuntarajat ylittävää yhteistyötä
Lasten ja nuorten väkivaltaan ja rikoksiin on puututtava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja nopeasti.
Avainasemassa ovat jalkautuva nuorisotyö sekä monialainen, kuntarajat ylittävä viranomaisyhteistyö yhdessä kolmannen sektorin kanssa.
STM:n sosiaalineuvos Marjo Malja huomauttaa, että nuori saattaa olla tiettyinä aikoina tavanomaista haavoittuvaisempi kielteisille vaikutteille.
-Vaikka erityyppisiin vertaisten ryhmiin kuuluminen on nuorille tyypillistä, voi oma, esimerkiksi jostakin syystä haasteellinen elämäntilanne altistaa nuoren kiinnittymään myös väkivaltaisiin tai rikollisiin ryhmiin.
