Sami Borgin kolumni: Puolueiden kannatusmuutokset näkyivät keskuskaupungeissa
Eduskuntavaalien tulos oli pääosin odotettu. Kokoomuksen ja perussuomalaisten ykkös- ja kakkostila sekä suurimmat paikkalisäykset tarkoittanevat sitä, että hallitusta pyritään aluksi kokomaan näiden kahden yhteistyön varaan.
Myös SDP lisäsi ääniosuuttaan ja paikkamääräänsä. Puolueen kolmossija ja erilaiset talouspoliittiset linjaukset kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa tuskin avaavat hallitusovea ainakaan kovin helpolla.
Mitä todennäköisimmin SDP voitti vaaleissa ääniä erityisesti vihreiltä ja vasemmistoliitolta. Varmuus ilmiön yleisyyteen saadaan vasta yksilötason äänestystutkimuksista. Liikkuvuutta ei voi päätellä suoraan puolueiden äänimäärälisäyksistä tai -tappioista. Kokonaisuus on monimutkaisempi.
* * *
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
SDP loi mielikuvan, että puolueen nousu paikkamäärältään suurimmaksi voisi estää porvarihallituksen vaalien jälkeen. Lupaus vaikutti katteettomalta jo ennen vaaleja. Keskusta oli kieltäytynyt Sanna Marinin hallituksen hallituspohjan jatkosta, ja monien SDP:n linjausten tiedettiin olevan kaukana sekä kokoomuksen että perussuomalaisten tavoitteista.
Pääministeripeli hyödytti kaikkia kolmea suurinta. Eniten se näyttää leikanneen vihreiden kannatusta, kun verrataan vaalituloksia viimeisimpiin mittauksiin. SDP:tä hyödyttänyt ja vihreitä haitannut taktinen äänestäminen näyttää korostuneen Helsingissä, mutta todennäköisesti sitä ilmeni merkittävästi myös muissa vaalipiireissä.
Vihreiden heikolle vaalimenestykselle löytyy muitakin syitä. Kevään eduskuntavaaliteemojen talouspainotteisuus ei innostunut puolueen äänestäjiä lainkaan siinä määrin kuin ilmastoteemat neljä vuotta aiemmin. Puolueen asiakysymysprofiili on kapea eikä toimi vaaleissa, joissa ei puhuta tarpeeksi puolueelle tärkeistä asioista.
* * *
Eduskuntavaalit muuttivat merkittävästi alueiden poliittista värikarttaa. Vuoden 2019 vaaleissa kuusi puoluetta oli paikkamäärältään suurin jossakin Manner-Suomen vaalipiirissä. Nyt keskusta, vihreät ja RKP putosivat joukosta.
Dramaattisinta oli perussuomalaisten vyöry alueiden isoimmaksi. Puolue nousi paikkamäärältään suurimmaksi kuudessa vaalipiirissä ja ohitti keskustan sen kannatuksen ydinalueilla, kuten Lapin, Oulun ja Pohjois-Savon vaalipiireissä. Lisäksi perussuomalaiset nousi suurimmaksi Hämeen, Satakunnan ja Vaasan vaalipiireissä. Kokoomus oli paikkamäärältään suurin Helsingissä, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa sekä SDP Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen vaalipiireissä.
Entä puolueiden kannatusmuutokset vuodesta 2019 maakuntien/hyvinvointialueiden keskuskaupungeissa? Kokoomus petrasi kannatustaan näistä eniten Kouvolassa, Porvoossa, Espoossa ja Vantaalla, kaikissa kuutisen prosenttiyksikköä.
Perussuomalaisten ääniosuusnousu oli hurjinta Rovaniemellä (+ 10 prosenttiyksikköä) ja Kajaanissa (+ 6 prosenttiyksikköä). SDP lisäsi ääniosuuttaan tarkastelluissa 22 kaupungissa eniten Helsingissä ja Tampereella, Helsingissä yli seitsemän ja Tampereella yli kuusi prosenttiyksikköä.
* * *
Keskustan ääniosuusmenetys ylsi lähes viiteen prosenttiyksikköön Oulussa ja Kuopiossa. Tätä suurempia osuustappioita kärsivät analyysin kaupungeissa vain vihreät ja vasemmistoliitto. Vihreiden pudotukset olivat yli kahdeksan prosenttiyksikköä Helsingissä ja Rovaniemellä. Vasemmistoliitto pärjäsi eteläisen ja keskisen Suomen isoissa kaupungeissa kohtuullisesti, mutta esimerkiksi Kajaanissa se koki lähes kahdeksan prosenttiyksikön tappion.
RKP:n ja kristillisdemokraattien kannatus on kannatusmittauksissa ja vaaleissa hyvin vakaata, eivätkä niiden äänestäjät ilmeisesti lähteneet mukaan taktiseen äänestämiseen. RKP:n ääniosuusmuutokset jäivät analyysin kaupungeissa korkeintaan noin yhteen prosenttiyksikköön ja KD:n ääniosuusmuutokset enintään noin kahteen prosenttiyksikköön.
Sami Borg
Kirjoittaja toimii tutkimuspäällikkönä Kunnallisalan kehittämissäätiössä.
Kolumni on julkaistu Kuntalehdessä 4/2023.
