KKV vie Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Sarastia-hankinnan markkinaoikeuden syyniin
Valtakunnalliset in house-yhtiöt toimivat tyypillisesti julkisen sektorin tukipalveluissa. Nyt KKV haluaa markkinaoikeuden selvittävän, onko Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella todellista määräysvaltaa yhtiössä niin, että se voitaisiin katsoa alueen sidosyksiköksi.
In house-yhtiöiden rooli kuntien, kuntayhtymien ja niiden omistamien yhtiöiden julkisissa hankinnoissa on puhuttanut kiihtyvällä tahdilla viime vuosina. Nyt Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) esittää, että markkinaoikeus määräisi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Sarastia-hankinnan sopimuskauden päättymään ennenaikaisesti.
KKV:n arvion mukaan Sarastia ei ole Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosyksikkö, joten hankinta olisi pitänyt kilpailuttaa. Virasto toivoo markkinaoikeuden ratkaisun selkeyttävän sidosyksikköhankintojen käyttöedellytyksiä.
-Vaikka kyse on aina tapauskohtaisesta arvioinnista, virasto toivoo, että markkinaoikeuden ratkaisu osaltaan selventää sidosyksikköaseman oikeudellista arviointia. On tärkeää, että hankintayksiköt varmistavat, että sidosyksikköhankintoja tehdään vain sellaisilta yhtiöiltä, joihin tosiasiallisesti käytetään määräysvaltaa kuten omiin yksiköihin, toteaa tutkimuspäällikkö Elisa Aalto KKV:n tiedotteessa.
In house-yhtiöitä edustavan Kustos ry:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori on tyytyväinen siihen, että EK:n, Suomen Yrittäjien, Keskuskauppakamarin ja Perheyritysten liiton Kuluttaja- ja kilpailuvirastolle viime vuonna jättämä toimenpidepyyntö johtaa lopulta markkinaoikeuteen.
-Tämä on erittäin hyvä asia ja sopii meidän jäsenyhtiöillemme. Laki on vähän löysästi kirjoitettu, eikä aina kaikille toimijoille ole ollut selvää se, miten toimitaan. On hyvä saada asiaan markkinaoikeuden kanta. Meillä on ollut vähän kotimaisia oikeustapauksia näistä asioista, Koskivuori toteaa.
Asiassa kyse määräysvallasta
Julkisten hankintojen neuvontayksikön erityisasiantuntija Olli Jylhä korostaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston Sarastia-esityksessä olevan kyse erityisesti määräysvallan toteutumisesta sidosyksikköhankinnassa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue hankki viime vuonna henkilöstöhallinnon palvelut, ja niihin kuuluvat järjestelmät suorahankintana Sarastialta.
Hyvinvointialue omistaa 1500 Sarastian osaketta eli 0,04 prosentin siivun yhtiöstä. Ilman kilpailutusta tehty sidosyksikköhankinta oli arvoltaan 9,3 miljoonaa euroa.
-On oleellista huomata, että KKV:n esitys pyytää markkinaoikeutta selvittämään, onko hyvinvointialueella olemassa todellista määräysvaltaa yhtiössä. Kyse on siitä, onko Sarastian hallinto järjestetty niin, että hyvinvointialueella on riittävä määräysvalta yhtiöön nähden, erityisasiantuntija Olli Jylhä pohtii.
Osakasluettelon mukaan Sarastialla on 283 omistajaa. Vähimmillään osakkeita kunnan, kuntayhtymän tai hyvinvointialueen omistuksessa on tasan yksi, kun suurimmalla osakkeenomistajalla eli Porin kaupungilla on omistuksessa 22 prosenttia yhtiöstä eli 752 796 osaketta.
-Sarastian kaltaisia satojen omistajien in house-yhtiöitä meillä on vain muutama. Ne toimivat tyypillisesti tukipalveluissa, kuten ICT-, henkilöstö- ja talouspalveluissa. Pienemmät paikalliset ja alueelliset in house-yhtiöt toimivat esimerkiksi ateria- ja siivouspalveluissa, Jylhä kuvailee.
Julkisessa keskustelussa on in house-toiminnan suitsimiseen esitetty keinona tiettyä prosenttiosuutta yhtiön osakkeista. Kuntaliiton hankintojen asiantuntija ei pidä tätä ratkaisua hyvänä.
-Prosentuaalinen osuus määräisi, kuinka monta omistajaa in house-yhtiöllä voisi olla. Jos raja olisi vaikka 10 prosenttia, niin osakkaita voisi olla korkeintaan 10. Ja todellisuudessa määrä olisi vielä pienempi, sillä harvoin omistusosuus jakautuisi täysin tasan eri kokoisten toimijoiden suhteen. Jos omistusosuudelle tulisi prosenttiraja, niin oletettavasti pienet kunnat jäisivät toiminnan ulkopuolelle, Olli Jylhä arvioi.
Yrittäjäjärjestö haluaa julkisia hankintoja
Suomen Yrittäjien nettisivuilla KKV:n ratkaisua kommentoinut johtaja Harri Jaskari on tyytyväinen asian saamaan käänteeseen. Jaskari näkee, että Suomeen rakentunutta in house-mallia pitäisi ravistella oikein kunnolla. Yrittäjien puolella katsotaan karsaasti julkisen sektorin sidosyksiköiltään ilman kilpailutusta tekemiä hankintoja.
-Nyt tämän linjauksen jälkeen kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi lähteä laajemmin purkamaan inhouse-ratkaisuja ja lähteä kilpailuttamaan hankintalain edellyttämällä tavalla. Nyt on tärkeä selkeyttää lainsäädäntö sen osalta, millä omistusosuudella ja muilla kriteereillä inhouse-määrittely täyttyy. Selkeästi monet nykyiset ratkaisut ovat lainvastaisia. Tämä selkeytys on tehtävä käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa, Harri Jaskari kommentoi asiaa Yrittäjien nettisivuilla.
Sopimuskauden lyhentämisen lisäksi KKV esittää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle 1000 euron seuraamusmaksua. Viraston tiedotteen mukaan seuraamusmaksun määrässä on huomioitu, että useilla hankintayksiköillä on epätietoisuutta siitä, miten sidosyksikköaseman edellytyksiä ja määräysvaltakriteerin täyttymistä tulisi tulkita.
Markkinaoikeuden kantaa asiaan saatanee odottaa ainakin vuodenvaihteen tietämille. Viime aikoina Kilpailu- ja kuluttajavirastosta markkinaoikeuteen edenneiden tapausten ratkaisuun on kulunut aikaa 7-8 kuukautta.
Lue myös:
Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari kommentoi KKV:n markkinaoikeusesitystä Kuntalehden haastattelussa:
Aiheesta aiemmin Kuntalehdessä:
