In house –yhtiöiden asema herätti keskustelua Kunnallisjohdon seminaarissa – KKV: veronmaksajan näkökulma keskeinen
Sidosyksiköitä koskeva lainsäädäntö on niin monimutkainen, että edes yksi markkinaoikeuden ratkaisu ei välttämättä ratkaise koko ongelmaa, Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivo (kesk.,) sanoi. Kuva: Aki Loponen
Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemä markkinaoikeusesitys siitä, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen olisi pitänyt kilpailuttaa Sarastialta tekemänsä henkilösöhallintopalveluiden hankinta, herätti vilkasta keskustelua Kunnallisjohdon seminaarin paneelikeskustelussa keskiviikkona Lahdessa.
Mainitussa tapauksessa hyvinvointialue osti palvelut sidosyksiköksi katsomaltaan Sarastialta ilman kilpailutusta. KKV:n mukaan hankinta olisi tullut kilpailuttaa ja se esittää, että markkinaoikeus määrää hankinnan päättymään kesken sopimuskauden.
Hankintayksikölillä on ollut epätietoisuutta siitä, miten lakia tulisi tulkita. Laki perustuu EU-oikeuteen, jonka säännöksen mukaan suoraan sidosyksiköltä suoraan ostaminen on sallittua, kun määräysvaltaa sidosyksikköön on riittävästi.
-Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, tulee kohtuullisen monimutkaisesti EU:n oikeuskäytännöstä, KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivo totesi paneelikeskustelussa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Tämä oli ennakkotapaus siinä mielessä, että saatiin vietyä tämmöinen asia markkinaoikeuteen. On tärkeää, että markkinaoikeus antaa tulkintaratkaisun.
Selkeyttä toivoo myös in house -yhtiöiden yhteinen vaikuttamisverkosto Kustos ry.
-Laki on kirjoitettu ehkä niin, että kaikille ei ole ollut selvää, mitä se tarkoittaa ja milloin käytetään sidosyksikköä. Nyt tulee selvyys ja sitä mekin olemme odottaneet, Kustoksen hallituksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori sanoi.
Suomen Yrittäjien johtajan Harri Jaskarin mukaan ”Suomi siirtyy läntiseen markkinatalouteen” tapauksen myötä. Selkeys in house -yhtiöiden asemaan parantaa kotimarkkinoita ja suomalaisten yritysten mahdollisuuksia ponnistaa maailmalle, Jaskari muistutti.
Yrittäjien mukaan vuosittain kilpailutuksen ulkopuolelle jää sidosyksikköhankinoja 15 miljardin euron edestä.
-Toivomme, että pelkästään jo tämä signaali saa miettimään in house -yhtiöitä ja kilpailutusta.
Monta näkökulmaa
Istekin toimitusjohtajana työskentelevä Koskivuori muistutti, että in house –yhtiöt ovat omistajien tahtotilasta synnytettyjä yksiköitä, jotka tarjoavat toimintoja, joita julkisessa yhteisössä ei itse voida tehdä.
-Niin kuin yrityksiä on erilaisia, myös in house –yhtiöitä on erilaisia, Koskivuori sanoi ja toivoi hyvää yhteistyötä.
Myös Kirsi Leivo muistutti, että asia on monitahoinen. Olennaista on pohtia, missä tilanteessa ja millä edellytyksillä on järkevää hankkia sidosyksiöltä ja milloin on järkevää hankkia markkinoilta.
-On yrityksen näkökulma, kuntien näkökulma ja veronmaksajan näkökulma. Yritysten näkökulmasta on selvää, että sidosyksikkö voi vääristää kilpailua toimiessaan samalla markkinalla kuin yritykset.
-Kuntien näkökulmasta sidosyksikkö on yksi, usein ihan tehokaskin, tapa järjestää oma tuotanto.
-Keskeisin kysymys on veronmaksajan näkökulma. Joudutaanko maksamaan sen takia että hankintaa sidosyksiköltä vai ei. Tämän pitäisi aina olla ohjaava periaate.
Jaskarin mukaan tärkeää on, että voidaan aidosti tarkastella palvelujen hintaa ja laatua.
-Silloin pystytään katsomaan veronmaksajan näkökulmasta, mikä on paras, kustannustehokkain ratkaisu. Tällä hetkellä sellaista tilannetta ei ole olemassa, koska rakenteita ei ole avattu. Se on hämmästyttävää.
Markkinoilta, kun kustannustehokasta
Kirsi Leivon mukaan se, että julkinen sektori edellytettäisiin laskelmaan ja avaaman oman tuotantonsa kustannukset hintojen vertailun parantamiseksi aiheuttaisi hallinnollista taakkaa. Leivon mukaan tulisi miettiä, millaisia tilanteita tämä koskisi.
Markkinoiden kilpailutusta tulee hyödyntää, kun se on kustannustehokasta, Leivo totesi.
– On myös tilanteita, joissa markkina ei toimi hyvin. Keskeisin ongelma kilpailutuksessa on se, että tarjouksia tulee liian vähän, Leivo sanoi ja viittasi pesulamarkkinaan.
Markkinaoikeuden tulevaa tulkintaratkaisua Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiassa Kirsi Leivo pitää merkittävänä.
-Valitettava tilanne on se, että laki on sen verran monimutkainen, että yksi päätös ei välttämättä loppuun asti tätä ongelmaa ratkaise.
Katso Harri Jaskarin haastattelu:
Aiheesta aiemmin Kuntalehdessä:
EU tuomioistuimelta löytyy tuore päätös inhouse hankintojen osalta, ohessa siihen liittyvä artikkeli https://kuntalehti.fi/uutiset/talous/harmaa-vyohyke-inhouse-yhtioiden-maaraysvalta/