Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai toimivallan puuttua työsyrjintään – yhdenvertaisuussuunnitelma pakolliseksi varhaiskasvatuksessa

Kesäkuun alussa voimaan tulleilla yhdenvertaisuuslain muutoksilla vahvistetaan erityisesti syrjintään puuttumista ja yhdenvertaisuuden edistämistä työpaikoilla. Lakimuutoksen myötä yhdenvertaisuusvaltuutetulla on toimivalta puuttua työsyrjintään. Lisäksi työnantajien velvollisuutta tehdä yhdenvertaisuussuunnitelma tarkennetaan.

Lain muuttuessa yhdenvertaisuuden edistämis- ja suunnitteluvelvoite laajenee varhaiskasvatukseen, häirinnän määritelmä muuttuu ja koulutuksen järjestäjän velvollisuus puuttua häirintään vahvistuu ja selkeytyy.

Yhdenvertaisuuslain muuttuessa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivalta työelämässä laajenee ja Jatkossa yhdenvertaisuusvaltuutettu voi valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista myös yksittäisissä syrjintätapauksissa työelämässä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettuun voi siis olla yhteydessä lakimuutoksen myötä myös, jos on kokenut tai epäilee kokeneensa syrjintää työelämässä. Toimivalta on rinnakkainen työsuojeluviranomaisen kanssa.

Työsyrjintä on edelleen hyvin yleistä Suomessa ja se aiheuttaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta.

Tutkimukset osoittavat, että erityisesti vähemmistöihin kuuluvat ihmiset kohtaavat työelämässä laajasti syrjintää. Esimerkiksi vammaisten ihmisten työllistymiselle on monia rakenteellisia esteitä ja monet ihmiset kohtaavat syrjintää rekrytoinnissa alkuperänsä vuoksi. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä vain 8 prosenttia kokee voivansa olla täysin avoin työelämässä.

Vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemaan työsyrjintään kuitenkin liittyy aliraportointia eli syrjinnästä harvoin ilmoitetaan viranomaisille. Lapset ja nuoret ovat yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun vain harvoin. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on tavannut muun muassa eri kansalaisjärjestöjä informoidakseen yhdenvertaisuuslain muutoksista ja uusista tehtävistään.

– Työsyrjinnän torjuminen on välttämätöntä eriarvoisuuden purkamiseksi. Työsyrjinnällä on laajoja vaikutuksia ihmisen taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan. Haluamme puuttua esimerkiksi rekrytointisyrjintään, jonka tiedetään olevan yleistä etenkin romanien ja näkyviin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kohdalla. Myös ikäsyrjintä on hyvin yleistä työelämässä ja siihen täytyy puuttua nykyistä vahvemmin, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman sanoo tiedotteessa.

Yhdenvertaisuuden edistämisen velvoite myös varhaiskasvatukseen

Uudistetun yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajien täytyy tehdä yhdenvertaisuustilanteen arviointi myös työhönoton osalta ja työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelman täytyy sisältää selvitys yhdenvertaisuuden arvioinnin johtopäätöksistä.

Velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja tehdä yhdenvertaisuussuunnitelma laajenee koskemaan myös varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnittelulla voidaan ehkäistä syrjintää ja edistää yhdenvertaisuutta sekä lasten oikeuksien toteutumista. 

Lisäksi varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan sekä koulutuksen järjestäjän vastuu puuttua tiedossa olevaan häirintään vahvistuu ja selkeytyy. Mikäli koulutuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjä laiminlyö velvollisuutensa ryhtyä toimiin häirinnän poistamiseksi, koulutuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjä syyllistyy syrjintään.

– Varhaiskasvattajat ja opettajat tekevät arvokasta työtä yhdenvertaisten kasvuympäristöjen turvaamisessa. Yhdenvertaisuussuunnittelun avulla voidaan luoda yhteisiä käytäntöjä, jotka helpottavat varhaiskasvatuksen päivittäistä syrjimätöntä toimintaa. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus yhdenvertaisuuteen, ja yhdenvertaisuuslain muutokset vahvistavat vastuuta huolehtia syrjimättömyydestä arjen työssä, Kristina Stenman sanoo.

Häirinnän määritelmä voi koskea myös ihmisryhmää

Häirintään liittyvä sääntely muuttuu myös määritelmän osalta. Häirinnän määritelmä muuttuu siten, että häirintä voi kohdistua yksilön lisäksi myös ihmisryhmään. Tämä tarkoittaa, että jatkossa häirintää voidaan arvioida myös ilman yksittäistä henkilöä eli häirinnän uhria, johon häirintä olisi kohdistunut.

Uudistetussa yhdenvertaisuuslaissa kohtuullisia mukautuksia koskevaa pykälää tarkennetaan. Kohtuulliset mukautukset koskevat uudistuksen jälkeen nimenomaisesti myös viranomaisen palvelun sisältöä. Kohtuullisia mukautuksia arvioitaessa lähtökohdaksi on otettava ensisijaisesti vammaisen henkilön tarpeet.

Lisäksi uudistetun lain mukaan asia voidaan viedä käsiteltäväksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan ilman, että asiassa on nimetty uhri. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi myös jatkossa suosittaa hyvityksen maksamista syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneelle.