Kunnat ovat nostaneet varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja – pula pätevästä henkilökunnasta pahenee

Moni kunta on kevään ja kesän aikana ilmoittanut korottavansa varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkoja yli minimipalkkojen, sillä pula pätevästä henkilöstöstä on pahentunut.

Neuvottelujohtaja Hannu Freund KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajista huomauttaa, että varhaiskasvatuksen henkilöstön palkankorotuksia on tehty pitkälti ohjaamalla paikallisten järjestelyerien euroja nimenomaan varhaiskasvatukseen.

– Kunnat saavat itse päättää, kuinka ne käyttävät neuvotteluissa hyväksytyt sopimuskorotukset.

Hänen näppituntumansa mukaan vain harva kunta on lisännyt varhaiskasvatuksen henkilöstölle erikseen rahaa sopimuskorotusten päälle. Näin on kuitenkin tehnyt esimerkiksi Helsinki 50 euron korotuksella.

– Paikalliset korotukset ovat isoja, ja jos ne ohjataan esimerkiksi varhaiskasvatukseen, voidaan tehdä isojakin palkankorotuksia. On siis täysin mahdollista, että varhaiskasvatuksen opettajien palkat nousevat silloin yli 3 000 euron.

Palkoissa on eri kunnissa jopa saman maakunnan sisällä isoja eroja. Yle selvitti varhaiskasvatusalan palkkoja Varsinais-Suomessa reilut puolitoista vuotta sitten. Tuolloin selvisi, että keskipalkka varhaiskasvatuksen opettajalla on 2 547 euroa. Tuolloin pienin palkka oli Oripäässä, 2 420 euroa, ja korkein Paraisilla, 2 720 euroa.

Korotukset yleisiä Uudellamaalla

Vastikään Järvenpää tiedotti nostavansa kaikkia varhaiskasvatuksen työntekijöiden palkkoja vähintään kaksi prosenttia. Palkankorotukset tulivat voimaan jo kesäkuussa.

Kahden prosentin yleiskorotuksen lisäksi varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja on nostettu Järvenpäässä 75 eurolla. Palkkauksen kehittämistä aiotaan jatkaa tulevina vuosina.

– Tavoitteena on ylläpitää Järvenpään varhaiskasvatuksen kilpailukykyinen palkkataso muihin kuntiin nähden, kaupunki kertoi tiedotteessaan.

Palkankorotusten jälkeen tehtäväkohtainen palkka Järvenpään varhaiskasvatuksen opettajilla on 2 850–3 097 euroa kuukaudessa. Sen päälle tulevat työkokemuslisät sekä tiimivastaavan lisä.

Palkankorotuksista ovat vastikään ilmoittaneet myös muun muassa Tammela, Saarijärvi sekä monet pääkaupunkiseudun kaupungit.

Tammela päätti nostaa varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja niin ikään viime keväänä, kun kunta ei saanut auki olleeseen paikkaan pätevää hakijaa. Korotus määräytyy koulutuksen mukaan ja on Tammelassa enintään 350 euroa kuukaudessa.

Saarijärvi kertoi palkankorotuksista keväällä, kun kunta päätti kohdentaa opetusalan palkankorotukset varhaiskasvatuksen opettajille erityisluokanopettajien ja erityisopettajien lisäksi. Tehtäväkohtaista palkan perusosaa on ollut mahdollista korottaa tuosta asti 150–250 euroa kuukaudessa.

Vantaalla taas on tehty päätös suuresta kertakorotuksesta, kun pätevän varhaiskasvatuksen opettajan palkka nousi elokuussa yli 3 000 euron.

Myös Keravalla varhaiskasvatuksen opettajan palkka on vähintään 3 000 euroa kuukaudessa.

– Palkankorotukset koskevat kokonaisuutena laajasti eri ammattiryhmiä, mutta kaupunki on päättänyt erityisesti kohdistaa korotuksia varhaiskasvatuksen opettajille ja varhaiskasvatuksen erityisopettajille sekä perusopetuksen erityisluokanopettajille. Korotukset maksetaan takautuvasti 1.6.2023 alkaen, kaupunki kertoi tiedotteessaan kesäkuussa.

Kauniainen on vielä hövelimpi, sillä se maksaa varhaiskasvatuksen opettajalle tehtäväkohtaista palkkaa 3 075 euroa kuukaudessa.

Myös Nurmijärvi nosti varhaiskasvatuksen opettajien peruspalkkaa, joka on kesäkuusta alkaen ollut 2 878 euroa kuukaudessa.

Porvoossa varhaiskasvatuksen opettajan kuukausipalkka on ollut korotuksen jälkeen vähintään 2 823 euroa.

Leikkaako hallitus sittenkin?

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen huomauttaa, ettei korotuksissa ole kyse täysin uudesta tilanteesta, sillä lukuisat kunnat ovat maksaneet minimipalkkoja enemmän aiemminkin.

– Tosin kevään aikana osalla kunnista korotukset ovat olleet aiempia rempseämpiä.

Hän huomauttaa, että nyt alkusyksystä on vaikea ennustaa, millaista palkkapolitiikkaa kuntien on mahdollista tehdä tulevina lähivuosina. Uusi hallitus on luvannut olla leikkaamatta koulutuksesta, mutta samaan aikaan on ollut puhetta indeksijäädytyksistä.

– Indeksijäädytykset osuisivat kuntien valtionosuuksien kautta suoraan varhaiskasvatukseen sekä koulutukseen. Kuntatalousyksikkömme mukaan kuntien talous ei välttämättä näytä kovin ruusuiselta, Lahtinen huomauttaa.

Pula pätevistä osaajista pahenee

Kevan mukaan tulevan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle on siirtymässä lähes 4 700 varhaiskasvatuksen opettajaa ja noin 5 000 hoitajaa.

KT:n laskelmien mukaan kuntiin tarvitaan nykylain mukaisesti vuoteen 2030 mennessä yli 15 000 pätevää varhaiskasvatuksen opettajaa ja sosionomia. Toisaalta yli 4 000 ammattitaitoista lastenhoitajaa on jäämässä vaille työpaikkaa.

Päiväkotien henkilöstömitoitus on kiristymässä vuonna 2030. Tuolloin päiväkotien opetus- ja hoitohenkilöstöstä kahden kolmesta tulee olla korkeakoulutettuja opettajia tai sosionomeja ja heistä joka toisen opettajia. Yksi kolmesta saa vastedes olla koulutukseltaan lastenhoitaja. Lisäksi päiväkotien johtajilta aletaan edellyttää varhaiskasvatuksen maisterin tutkintoa.

Lue lisää: Yhtään työnhakijaa ei ollut uuden päiväkodin avautuessa – Ongelmat syvenevät ja leviävät yllättävän nopeasti varhaiskasvatuksessa