Fingridin kantaverkkosuunnitelma ei kelpaa Pohjois-Karjalalle
Pohjois-Karjalassa ollaan huolestuneita siitä, että maakunnan kantaverkkohankkeet putosivat pois Fingridin kantaverkon kehittämissuunnitelmasta. (Kuva: Fingrid Oyj)
Fingridin kantaverkon kehittämissuunnitelma vuosille 2024–2033 ei kelpaa Pohjois-Karjalan maakuntahallitukselle. Suunnitelmaluonnoksessa Pohjois-Karjala on Suomen ainoa maakunta, jonka alueella ei ole tulossa kantaverkon vahvistamisia seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Maakuntaliiton taholta korostetaan, maakunnassa on pitkä lista suunnittelussa olevia energiasektorin hankkeita ja investointeja.
– Olemme valmiita toimimaan energiamurroksen eturintamassa. Voimme tehdä sen tehokkaasti vain, jos meillä on riittävästi sähkönsiirtokapasiteettia. Fingridin arvioiden mukaan uusia hankkeita mahtuu maakunnan verkkoon vain noin 60 megawatin edestä eli käytännössä vain yksi suuri hanke, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Hanna Huttunen (kesk.).
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hankkeita tippui pois
Maakuntaliiton tiedotteen mukaan Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa on osoitettu 400 kilovoltin voimajohdon yhteystarpeet Kontiolahdelta Varkauden Huutokoskelle, Kontiolahdelta Siilinjärven Alapitkään sekä Kontiolahdelta Yllikkälään Lappeenrantaan. Kaksi ensin mainittua ovat olleet jo vuosia myös kantaverkon kehittämissuunnitelmassa mukana, mutta nyt ne on pudotettu vireillä olevasta suunnitelmasta. Myös Kainuusta Pohjois-Karjalan kautta Etelä-Karjalaan ulottuva Vaaralinja halutaan kehittämissuunnitelmaan mukaan.
Pohjois-Karjalan suunnalta muistutetaan, että Venäjän rajan läheisyydessä esiintyvien tutka- ja sensorivaikutusten sekä sähköverkon kapasiteettiongelmien takia Pohjois-Karjalan tuulivoimapotentiaalia ole aiemmin pystytty millään tavalla hyödyntämään.
-Meillä ei ole lainkaan tuulivoimaa tällä hetkellä, koska sitä ei ole voitu tänne rakentaa. Nyt ensimmäiset tuulivoimakaavahankkeet ovat tulossa maakunnan länsiosiin. Toivottavasti niihin löytyy sitten toimijat tuulivoimahankkeita toteuttamaan, maakuntajohtaja Markus Hirvonen toteaa.
Muna vaiko kana?
Noihinkin investointipäätöksiin voi negatiivisesti vaikuttaa se, että maakunnan poissaolo Fingridin kantaverkon kehittämissuunnitelmasta luo ylimääräistä epävarmuutta talouden pyörteissä.
-Fingrid on siinä mielessä luotettava kumppani, että se kyllä rakentaa kantaverkkoa, kun sille on tarvetta. Tässä on vain vähän sellainen muna vaiko kana-ilmiö. Kumpi on ensin, investointipäätös hankkeesta vaiko kantaverkon vahvistaminen. Tässä tilanteessa, kun ei ole maakunnasta edes mainintaa kehittämissuunnitelmassa, voi luottamus horjua, Hirvonen jatkaa.
Pohjois-Karjalan suunnalla toivotaan, että puheet Itä-Suomen merkityksestä konkretisoituisivat sanoista tekoihin. Kymmenen vuoden aikana on maakunnassa ollut vireillä 80 tuulivoimahanketta, jotka ovat kilpistyneet rajan läheisyydessä tutka- ja sensorivaikutuksiin.
-Itä-Suomen tärkeää asemaa kyllä juhlapuheissa korostetaan, mutta me toivomme, että se meidän tärkeä asema näkyisi myös käytännön teoissa, Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen toivoo.
