Hyvinvointialueiden alijäämä yli miljardin: Jos tehostaminen ei onnistu, riskinä kuntatalouden heikennykset
Hyvinvointialueiden on kurottava alijäämänsä kolmen vuoden aikana.
Hyvinvointialueet kertovat yksi toisensa jälkeen kymmenien miljoonien sopeutustoimistaan ja yhteistoimintaneuvotteluista. Suomen suurin hyvinvointialue, Pirkanmaa, ilmoitti tavoitteekseen vähentää kuluja kaikkiaan 42 miljoonaa euroa jo ensi vuoden aikana. Kuluvan vuoden alijäämä on yli 95 miljoonaa euroa. Summa on katettava vuoteen 2026 mennessä.
Neuvottelut Pirkanmaalla koskevat 20 000:ta työntekijää, mikä tarkoittaa 500:a henkilötyövuotta.
1,2 miljardia alijäämää
Hyvinvointialueilla on alijäämää kuluvana vuonna yhteensä 1,2 miljardia euroa, kertoo toimitusjohtaja Johanna Sorvettula Hyvinvointialueyhtiö Hyvilistä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hän huomauttaa, että alijäämään on kolme keskeistä syytä. Yksi iso syy on valtiovarainministeriön arvio. Siinä ei otettu huomioon kaikkia kunnilta hyvinvointialueille siirtyvien erien kustannuksia.
– Toinen syy on yksityisten palvelutuottajien merkittävät hintojen nostot. Osa kunnista hyväksyi ne ennen siirtoja, mutta ne eivät olleet mukana siirtolaskelmissa.
Kolmantena syynä Sorvettula mainitsee kohonneet vuokrakustannukset.
Hän huomauttaa, että hyvinvointialueilla käytävissä yhteistoimintaneuvotteluissa ei olla irtisanomassa lääkäreitä tai hoitajia vaan päällekkäisiä tehtäviä: jos yhteiseen hyvinvointialueeseen siirtyy eri kunnista esimerkiksi 15 sotejohtajaa ja tarvitaan vain yksi, muiden tehtävät vähintäänkin muuttuvat.
Varsinais-Suomen alijäämä yli 122 miljoonaa euroa
Sopeutustoimistaan jo viime vuoden puolella ilmoitti muun muassa Pohjois-Pohjanmaa, jonka alijäämä kuluvana vuonna on 60 miljoonaa euroa. Jo viime vuoden puolella ilmoitettiin yhteistoimintaneuvotteluista.
Kovasta kiritahdista ovat ilmoittaneet muutkin hyvinvointialueet. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla alijäämä tänä vuonna on reilut 36 miljoonaa euroa.
Keski-Suomen hyvinvointialueen tämän vuoden alijäämä on yli 51 miljoonaa euroa, ja Varsinais-Suomessa se on ennätyksellisen iso, yli 122 miljoonaa euroa.
Varsinais-Suomen lukemaa on selitetty muun muassa sirpaleisella maakuntarakenteella ja integraation nopealla kirimisellä moneen ”valmiimpaan” alueeseen verrattuna.
Etelä-Savossa tämä vuosi on yli 62 miljoonaa euroa alijäämäinen. Säästösuunnitelma kirimistä varten tehtiin keväällä ja samalla käytiin läpi, millaisia palveluja missäkin sote-keskuksessa tulevaisuudessa on.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella alijäämä tänä vuonna on yli 42 miljoonaa euroa. Aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen totesi Pohjois-Savon hyvinvointialueen tiedotteessa alijäämän olevan kaiken kaikkiaan niin suuri, ettei sitä voida ratkaista pelkästään alueen toimenpiteillä.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella alijäämää kuluvana vuonna on reilut 30 miljoonaa euroa. Aluevaltuuston on tarkoitus käsitellä syksyn aikana konkreettisia toimia ja niiden aikatauluja. Tavoitteena on, että aluevaltuusto päättäisi palveluverkostosta joulukuussa. Alueella on jo pohdittu liikkuvien palvelujen laajentamisesta.
Hyvinvointialueet toimittavat talousarvio- ja suunnitelmatiedot Valtiokonttorille vuosittain. Ne kootaan muun muassa tutkihallintoa.fi-sivustolle.
”Suuria ja vaikeita uudistuksia”
Pirkanmaan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola kommentoi keskiviikon tiedotteessa, että käsillä olevat uudistukset ovat suuria ja vaikeitakin.
– Paljon työtä on tehty ja on myös edessä sekä palveluiden uudistamiseksi että taloustilanteen korjaamiseksi. Erityisen haastavaksi tilanteen tekee kansallinen henkilöstöpula ja alalla nopeasti yleistynyt vuokratyövoiman hallitsematon käyttö, Erhola totesi tiedotteessa.
Hän kommentoi tilannetta myös viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter), että vaikeitakin asioita pitää pystyä tekemään.
– Lähdemme rauhallisesti neuvottelemaan henkilöstön edustajien sekä palveluiden tuottajien kanssa. Lainsäädäntö velvoittaa talouden tasapainotukseen kolmen vuoden aikana. Reformit myös etenevät suunnitellusti.
Pirkanmaan lista tarkasteltavista asioista ovat toiminnan päällekkäisyydet, ei-lakisääteiset tehtävät ja tehtävät, jotka voivat muuttua ensi vuoden palveluverkoston uudistuksessa, hallinnolliset ja työnjohdolliset tehtävät sekä hankkeiden työpanos.
Henkilöstö reagoi uutiseen nopeasti. Pääluottamushenkilö Atte Tahvola kommentoi Helsingin Sanomille, että 500 henkilötyövuoden vähennys iskisi väistämättä myös hoitohenkilökuntaan, lääkäreihin ja sosiaalialan työntekijöihin.
”Kunnat selvisivät samoilla euroilla”
Erityisasiantuntija Olli Riikonen Kuntaliitosta kertoo, että mikäli hyvinvointialueiden rahoituspaineet kasvavat kasvamistaan, on tilanne pidemmällä aikavälillä riski kuntataloudelle. Kunnat kärsisivät, jos valtionosuuksia alettaisiin karsia ja ohjata euroja yhä enemmän hyvinvointialueille.
Ja mikäli kuntien euroja vähennettäisiin, tarkoittaisi se käytännössä päiväkotien ja koulujen resurssien pienentämistä.
– Nykyisellä hallituksella on tosin selvät linjaukset kuntatalouteen, eikä niissä ole uusia merkittäviä leikkauksia. Yhden prosentin indeksijäädytys on toki heikennys, mutta vielä siedettävä.
Riikonen huomauttaa, että hyvinvointialueiden pitäisi selvitä saamillaan rahoilla, sillä samansuuruisilla summilla kunnatkin ovat selvinneet sote-kuluistaan. Hän sanoo, että nyt hyvinvointialueiden pitää näyttää, kuinka ne tehostavat toimintaansa kuntia reippaammin leveämpien hartioidensa ansiosta.
– Rahoitusmallissa raha hyvinvointialueille siirtyi kahden laskentavuoden toteuman perusteella, ja mukana olivat aidot vuositason kustannukset indeksitarkistuksineen.
Ensi vuoden rahoitus reilu 24 miljoonaa euroa
Valtiovarainministeriö tiedotti elokuun lopussa, että arvio hyvinvointialueiden rahoituksesta ensi vuodelle on 24,3 miljardia euroa. Laskelmassa on otettu huomioon lopulliset terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimet vuodelle 2024.
Kuntalehti kertoi kuluneella viikolla, kuinka sote-uudistuksen hinta on osalle kuntia kohtuuton. Kuntien tilinpäätöksissä viime vuodelta oli lähes 700 miljoonaa euroa enemmän hyvinvointialueille siirtyviä menoja kuin mitä talousarvoihin oli merkitty.
Päivitetty arvio tämän vuoden rahoitusta korjaavasta kertakorvauksesta on noin 700 miljoonaa euroa. Kertakorvauksesta maksettiin keväällä 2023 ennakkomaksuna 150 miljoonaa euroa.
Lakimies Helsinki https://lakimies-helsinki.com/