Terveellisistä välipaloista saa lisää energiaa aterioiden välillä. Koululaisen voi olla hyvä syödä esimerkiksi omena, kun edellisestä ruokailusta on kulunut jo kolme tuntia. (Kuva: Pixabay)

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Auli Väänänen näkisi mielellään, että välipaloja olisi nykyistä paremmin tarjolla kunnissa. Välipalan merkitys on huomioitu kouluruokaohjelmassa, jossa on esitetty mahdollisia kehittämistarpeita opetuksen järjestäjille ja kunnille.

Maksuton välipala on ohjelmassa keskeinen uudistus, joka asettaisi oppilaat ja perheet samanarvoiseen asemaan, jos se toteutuisi joka kunnassa, Väänänen jatkaa.

Ravitsevan välipalamahdollisuuden järjestäminen on mukana kouluruokasuosituksissa. Suositusten mukaan oppilaille on hyvä tarjota välipala, kun koulupäivä kestää tietyn ajan.

– Useilla koululaisilla koulupäivä venyy koulumatkoineen yli kolme tuntia ruokailusta, jolloin välipala olisi paikallaan.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Tietoa puuttuu

Suomessa ei ole ajankohtaista ja kattavaa tietoa välipalan tarjoamisesta eri kunnissa.

– Kysely aiheesta tehtiin muutamia vuosia sitten, mutta tilanne elää. Osassa kuntia tarjotaan maksuton välipala koululaisille, mutta osa ei tarjoa sitä lainkaan.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisemassa selvityksessä kerrottiin vuonna 2021, että kyselyyn vastanneista kunnista 56 prosenttia ei tarjonnut oppilaille maksutonta välipalaa.

Joka neljäs kunta tarjosi maksuttoman iltapäivän välipalan niille oppilaille, joiden oppitunnit jatkuivat lounaan jälkeen yli kolme tuntia koulumatkat huomioiden. Vain seitsemän kunnista tarjosi maksuttoman välipalan kaikille oppilaille.

Oppilaiden mukaan koulussa syöty välipala tuotiin yleisimmin kotoa, hankittiin koulun ulkopuolelta tai koulussa tarjottiin maksullinen välipala.

Oppilaista noin kaksi kolmannesta ei syönyt koulun tarjoamaa maksutonta tai maksullista välipalaa. Noin puolet oppilaista ei nauttinut minkäänlaista välipalaa koulussa.

– Joissain kouluissa voi olla välipaloja myynnissä. Käytännöt vaihtelevat sen suhteen, miten välipalaa on saatavilla, jos on.

Jos oppilailla on lupa tuoda kouluun mukanaan välipala, se ei tarkoita välttämättä, että kaikilla sellainen on.

– On perheitä, joilla ei ole kykyä ja resursseja huolehtia tällaisista asioista, Väänänen huomauttaa.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisemassa selvityksessä kerrotaankin, että kunta- ja koulukohtainen päätöksenteko tuo mukanaan paljon vaihtelua välipalakäytäntöihin.

Tavoitteena tukea oppimista

Auli Väänänen on mukana Kuntamarkkinoilla tällä viikolla Helsingin Kalliossa Kuntaliiton toimitalossa. Kuntamarkkinoilla kokoontuvat kuntien, valtion ja muun julkisen hallinnon päättäjät sekä palveluiden tarjoajat keskiviikkona ja torstaina.

Kouluruokailusta on hyvä puhua, esimerkiksi siitä, miten suositusten mukainen kouluruokailu palvelee mahdollisimman hyvin lasten ja nuorten oppimista ja kasvua, ministeriön erityisasiantuntija jatkaa.

Kouluruokailun kehittäminen ja siihen panostaminen on konkreettinen keino tukea lasten ja nuorten hyvinvointia. Ruokailutottumuksilla on todettu olevan yhteys myös oppimistuloksiin, Väänänen lisää.

– Tasapainoinen ruokailurytmi edistää työskentelyä, ja esimerkiksi työrauhaa kouluissa. Nälkäiset lapset ovat todennäköisemmin levottomia, mikä saattaa aiheuttaa opetuksen häiriintymistä.

– Välipalahedelmä voisi olla ensiaskel ja helppo toteuttaa kuljetuksesta lähtien.

Väänänen on iloinen, miten joissain kunnissa kouluruokaohjelman tavoitteeseen on tartuttu.

– Osassa kunnissa on kuitenkin näkemyseroja siitä, että onko maksuton välipala tarpeellinen.

Välipala ei saa heikentää lounasta

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisemassa selvityksessä arvioitiin vuonna 2021 myös, että välipalojen tarjoamisen kriteereiden yhtenäistäminen on tarpeen.

– Nykyiset välipalojen toteuttamiskäytännöt eivät ole tavoitteellisen kehittämisen tulosta, vaan valittujen käytäntöjen taustat vaihtelevat tai ne eivät ole tiedossa. Kouluissa tarjotut välipalat, mukaan lukien aamupalat, eivät myöskään pääosin ole jatkuvan seurannan tai kehittämisen kohteena.

Väänänen korostaa, että maksuttoman välipalan tarjoaminen ei saisi vaikuttaa koululounaan laatuun heikentävästi.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*