Seinäjoki säästää vuosittain isot summat energiankulutuksen seurannalla, automaation säädöillä ja koulutuksilla

Seinäjoki on tehostanut energiankulutustaan reippaasti järjestelmällisen työn ja seurannan ansiosta. Kaupungin kehitysinsinööri Tero Rintakallio kertoo, että työ lähti perusasioista. Vaikka tavoitteena on ollut energiansäästö, kiinteistöhuollon ykkösprioriteetti on edelleen käyttäjien hyvät olot. Toisena tulee rakennusten kunnossapito ja energiansäästö euroineen vasta kolmantena.

Seinäjoella on todistettu, että tälläkin listauksella saadaan aikaan hyviä tuloksia.

Viime talvena kaupungin kiinteistöjen lämpötiloja pudotettiin kahdella kolmella asteella silloin, kun niitä ei käytetty. Rintakallio kertoo, että samalla säästyi energiakuluja 100 000 euroa. Käytännöstä tehtiin pysyvä, joten säästöjä on luvassa myös tulevina lämmityskausina.

Hän huomauttaa, että energiatehokkuuden lisäämiseksi tarvitaan myös tietoa.

– Energiankulutustiedot pitää saada varmuudella ja tarkasti. Muuten ei pystytä vertailemaan eri kiinteistöjen ominaiskulutuksia keskenään. Kun tiedot ovat oikein, saadaan selville kiinteistöt, joissa kulutus on muita isompaa. Sen jälkeen päästään selvittämään syitä tilanteeseen.

Kiinteistöjen lämpökorjattua ominaiskulutusta kannattaa vertailla kilowattitunteina rakennuskuutiota kohti, sillä se kertoo todelliset lukemat. Eurot eivät sitä kerro, sillä energian hinta muuttuu.

Kaupunki on ottanut käyttöönsä myös rajoituksia: lämpöpattereista ei saa irti enempää kuin 21 astetta, joka on täysin riittävä. Samalla päästään eroon ylilämmöstä, joka voidaan kokea huonona sisäilmana.

– Kiinteistönhoitajamme pystyvät tekemään lämpörajoitukset ohjeiden mukaan. Ohjeissa neuvotaan, miten rajoitukset missäkin lämpöpatterissa tehdään.

Esimerkiksi 20 oppilaan luokkahuoneissa säädön voi pitää mainiosti 20 asteessa, sillä lämpötila nousee koulupäivän aikana.

Viileyden oikeat syyt selville

Seinäjoella on tehty töitä myös rakennusautomaation säädöissä. Kaupungista löytyi kiinteistöjä, joissa koko kiinteistön lämmitystä oli nostettu, kun käyttäjät joissakin huoneissa olivat valittaneet viileydestä.

– Lämpö noihin huoneisiin oli otettu lämpimämpien huoneiden ylilämmön kautta.

Rintakallio kertoo, että kun ylimääräiset lämmönkorotukset otettiin pois, hän sai muutamasta kiinteistöstä vihaisia puheluja kylmyyden takia. Kun tilannetta selvitettiin, syiksi alempaan lämpötilaan paljastuivat muun muassa rikkinäiset patterien termostaatit tai puutteelliset ikkunoiden eristeet.

– Rakenteellisia ongelmia oli korjattu väärin, kun oli nostettu lämpötilaa.

Myös ilmanvaihtokoneiden toimintaa on tarkistettu ja huolehdittu siitä, että niiden jälkilämmitys on kylmempää kuin huoneiden lämpötila. Kun toiminta on kunnossa, myös huoneiden ilma on raikkaampaa.

Lisäksi ilmanvaihdon tehoa on pudotettu kiinteistöjen käyttöaikojen ulkopuolella.

Kiinteistönhuoltajille koulutusta

Rintakallio on huomannut, että talotekniikan toimivuutta kannattaa selvittää säännöllisesti. Seinäjoella on huomattu, että automaatiojärjestelmät saattavat hyvinkin toimia vain vähän sinne päin – tai eivät ollenkaan.

Kaupungin tarkastuksissa huomattiin olevan järjestelmiä, jotka eivät olleet alkuunkaan automaattiajossa. Kytkennät oli toisinaan tehty jo alun perin väärin.

Joitakin järjestelmien säätöpiirejä olikin alettu hoitaa manuaalisesti ja pitää venttiili puolivälissä, jolloin laitteen oli ajateltu toimivan suurin piirtein oikein.

Kun automaatiojärjestelmät hoidettiin toimimaan oikein, energiankulutusta on kolmen vuoden aikana saatu säästymään kymmenisen prosenttia.

– Olemme järjestäneet kiinteistönhoitajille täydennyskoulutusta paikallisessa ammattiopistossa, sillä tekniikka muuttuu koko ajan monimutkaisemmaksi. Osaamista vaaditaan nykyään tosi paljon.

Jos energiatehokkuuden selvittämiseen ei kunnassa ole omaa osaamista, katselmuksen voi tilata ulkopuolelta. Rintakallion mielestä se kannattaa, sillä eurot tulevat takaisin säästyvinä energiakuluina.

Energiatehokkuussopimus jo 141 kunnalla

Parhaillaan vietetään valtakunnallista energiansäästöviikkoa. Vaikka energiahuoltovarmuus on viime vuotta vakaampaa, sähköpulan ja jakeluhäiriöiden riski on edelleen olemassa.

Kuntaliitto kehottaakin kuntia jakamaan hyviä säästövinkkejään ja jatkamaan energiankulutuksen vähentämistä.

Syyskuuhun mennessä 141 kuntaa ja 12 kuntayhtymää on tehnyt energiatehokkuussopimuksen. Sopimuksen tehneet tavoittelevat tehostavansa vuotuista energiankäyttöä vuoden 2025 loppuun mennessä yhteensä 520 gigawattituntia sekä vähentävänsä hiilidioksidipäästöjä yhteensä 25 kilotonnia.

Sopimuksen tehneet:

Akaan kaupunki

Alavuuden kaupunki

Asikkalan kunta

Auran kunta

Enontekiön kunta

Espoon kaupunki

Eurajoen kunta

Forssan kaupunki

Haapajärven kaupunki

Haapaveden kaupunki

Hailuodon kunta

Hämeenkyrön kunta

Hämeenlinnan kaupunki

Haminan kaupunki

Hangon kaupunki

Harjavallan kaupunki

Hartolan kunta

Heinolan kaupunki

Helsingin kaupunki

Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä

Hollolan kunta

HUS yhtymä

Hyvinkään kaupunki

Iin kunta

Iisalmen kaupunki

Imatran kaupunki

Inkoon kunta

Jämsän kaupunki

Janakkalan kunta

Järvenpään kaupunki

Joensuun kaupunki

Jokioisten kunta

Joroisten kunta

Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Kalajoen kaupunki

Kangasalan kaupunki

Kankaanpään kaupunki

Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Karkkilan kaupunki

Kärkölän kunta

Kauhajoen kaupunki

Kauhavan kaupunki

Kauniaisten kaupunki

Keiteleen kunta

Kemijärven kaupunki

Kemin kaupunki

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia

Keravan kaupunki

Keuruun kaupunki

Kirkkonummen kunta

Kiteen kaupunki

Kokkolan kaupunki

Konneveden kunta

Kotkan kaupunki

Koulutuskeskus Salpaus- kuntayhtymä

Kouvolan kaupunki

Kuhmoisten kunta

Kuhmon kaupunki

Kuopion kaupunki

Kuortaneen kunta

Kurikan kaupunki

Kuusamon Kaupunki

Lahden kaupunki

Laitilan kaupunki

Lapin hyvinvointialue

Lapinlahden kunta

Lappeenrannan kaupunki

Lapuan kaupunki

Laukaan kunta

Lempäälän kunta

Leppävirran kunta

Lieksan kaupunki

Limingan kunta

Liperin kunta

Lohjan kaupunki

Loimaan Kaupunki

Lopen kunta

Lounais-Hämeen Koulutuskuntayhtymä

Lumijoen kunta

Mäntsälän kunta

Mänttä-Vilppulan kaupunki

Maskun kunta

Mikkelin kaupunki

Muhoksen kunta

Multian kunta

Muuramen kunta

Mynämäen kunta

Naantalin kaupunki

Nivalan kaupunki

Nokian kaupunki

Nousiaisten kunta

Nurmeksen kaupunki

Nurmijärven kunta

Orimattilan kaupunki

Oriveden kaupunki

Oulun kaupunki

Outokummun kaupunki

Padasjoen kunta

Paimion kaupunki

Pälkäneen kunta

Paltamon kunta

Parikkalan kunta

Pelkosenniemen kunta

Pieksämäen kaupunki

Pirkkalan kunta

Pohjois-Savon hyvinvointialue

Porin kaupunki

Porvoon kaupunki

Posion kunta

Punkalaitumen kunta

Puolangan kunta

Pyhäjärven kaupunki

Raahen kaupunki

Rääkkylän kunta

Raaseporin kaupunki

Rauman kaupunki

Rautavaaran kunta

Rautjärven kunta

Riihimäen kaupunki

Ruokolahden kunta

Ruoveden kunta

Saarijärven kaupunki

Säkylän kunta

Salon kaupunki

Sastamalan kaupunki

Satakunnan hyvinvointialue

Savonlinnan kaupunki

Seinäjoen kaupunki

Simon kunta

Siuntion kunta

Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur skn.

Tampereen kaupunki

Tervolan kunta

Teuvan kunta

Tohmajärven kunta

Turun kaupunki

Tuusulan kunta

Tyrnävän kunta

Urjalan kunta

Utajärven kunta

Utsjoen kunta

Uudenkaupungin kaupunki

Vaasan kaupunki

Valkeakosken kaupunki

Vantaan kaupunki

Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Vesilahden kunta

Ylitornion kunta

Ylivieskan kaupunki

Ylöjärven kaupunki

Äänekosken kaupunki

Ähtärin kaupunki