Itä- ja Pohjois-Suomen tulevaisuus puhutti kyselytunnilla – "Haluatteko te, että Kainuun rajaseudun asukkaat muuttavat Turun junaradan varteen?"
Pääministeri Petteri Orpo, kok., puolusti hallituksen liikennepolitiikkaa ja muistutti panostuksia mm. raideliikenteeseen tehtävän koko maahan.
Oppositio tenttasi hallitusta torstaina eduskunnan kyselytunnilla aluepolitiikasta ja erityisesti Itä- Ja Pohjois-Suomen turvallisuuden ja elinehtojen turvaamisesta.
Venäjän aloittama sota on muuttanut paitsi turvallisuustilannetta myös elinkeinojen selviytymismahdollisuuksia rajan lähellä.
-Tilanne on vakava. Asiat ovat muuttuneet niin perustavanalaatuisesti, että itäisessä ja pohjoisessa Suomessa vaakalaudalla on nyt kaikki. Ihmisten toimeentulo, yritysten pärjääminen, tulevaisuus.
-Tosiasia on, että hallitus laittaaa liikennehankkeista alkaen paukut pääosin vain eteläiseen ja läntiseen Suomeen, kritisoi outokumpulainen keskustan kansanedustaja Hanna Räsänen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Yksi ratkaisu syrjäisten alueiden tulevaisuuteen ja asukkaiden riittämiseen voisi Räsäsen mukaan olla opintolainakokeilu, jossa korkeakoulusta tai ammattikorkeakoulusta valmistunut itäiseen tai pohjoiseen muuttava nuori saisi osan opintolainastaan anteeksi.
Tämä helpottaisi mm. yhä pahenevaa työntekijäpulaa, Räsänen sanoi.
Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist, r, muistutti hallituksen linjaamasta koko opintotuen uudistamisesta. Uudistus käynnistyy loppuvuoden aikana ja jo sitä ennen käydään ”pyöreän pöydän keskustelu” mm. opiskelijoiden kanssa.
Räsäsen kysymykseen Bergqvist ei vastannut.
Räsänen muistutti, että kokeilusta on edelliseltä hallituskaudelta yhteinen näkemys yli puoluerajojen. Hän sanoi, etteivät selvitykset ja työryhmät riitä.
Koheesiopolitiikka uusiksi?
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz, r., muistutti, että Venäjän sodan jälkeen EU:n koheesiopolitiikkaa tulee tarkastella ”uusin silmin”.
-Jos ihmiset lähtevät, jos rajan seudulla ei asu ihmisiä, jos ei ole elinkeinoja, se on myös turvallisuuspoliittisesti tärkeä asia. Tämän nostamme keskusteluissa komissiossa ja eurooppalaisten kollegojen kanssa.
Suna Kymäläisen, sd., mukaan pelkkä keskustelu ei riitä, vaan tarvitaan valtiollisia toimia.
-Tässä huudan apua teiltä, että te toimitte.
Kymäläinen myös kritisoi hallitusta siitä, että rajaturvallisuudelle osoitetaan vähemmän rahaa kuin mitä edellinen haliitus osoitti.
Elinkeinoministeri Wille Rydman, ps., oli samaa mieltä kysyjien kanssa siitä, että itärajan sulkeutuminen vaikuttaa negatiivisemmin Itä-Suomeen kuin Länsi-Suomeen
-Tämä on totta kai huomioitava myös politiikassa mitä teemme. Olemme tekemässä lähiaikoina päätöksiä aluetukikartoista, myös alueellisista yritystuista. Kun tätä päätöksentekoa on valmisteltu, niin siinä Itä- ja Pohjois-Suomi ovat olleet erityisen huomion kohteena.
Konkreettiset toimet kiinnostivat myös hallituspuolueissa. Perussuomalaisten Mikko Polvinen kysyi Aldercreutzilta, mitä hallitus tekee paremman edun ajamisen eteen, että läntinen maailma ja Euroopan unioni tulevat konkreettisesti Itä- ja Pohjois-Suomen avuksi.
Adlrecreutzin mukaan paraikaa on menossa vaikuttamistyö sekä nykyisen komission loppusuoran että ensi kesänä valittavan uuden komission linjauksiin.
EU-vaalit käydään kesäkuun alussa.
-Erityisesti koheesiopolitiikan suhteen on nähtävä se ihan uusi turvallisuuspoliittinen tilanne, jossa olemme, ja Suomen uusi tilanne myöskin sillä kartalla. Euroopan pitäisi kokonaisuutena nähdä sen raja-alueen aivan erityinen luonne. On mielestäni ihan selvää, että meidän edun mukaista tässä olisi painottaa nimenomaan näitä turvallisuuskysymyksiä, kun yritämme itse sitten vaikuttaa EU:n tulevan komission koheesiopolitiikkaan, Adlercreutz vastasi.
Liikennepolitiikkakin puhutti
Keskustan Katri Kulmuni syytti hallitusta siitä, että huolimatta kauniista kirjauksista pohjoisen Suomen ohjelmasta ja itäisen Suomen strategisesta visiosta näille on varattu nolla euroa. Sen sijaan Länsi-Suomen kasvupanostuksiin on varattu varattu 130 miljoonaa euroa.
-Nämä ovat varmasti perusteltuja rahoja Länsi-Suomelle, mutta, arvoisa hallitus, miksi te olette tehneet tällaisen arvovalinnan, että Pohjois-Suomi ja Itä-Suomi eivät ole myös oikeutettuja samanlaisiin, myös taloudellisiin, panostuksiin kuin Länsi-Suomi? Eikö tämä olisi tasa-arvoista?
Rydmanin mukaan Kulmuni katsoi tukipolitiikkaa valikoivasti.
-Kun katsotaan tukipolitiikan kokonaisuutta esimerkiksi aluetukikarttaa katsomalla, niin kyllähän itse asiassa nykyisessäkin tilanteessa Itä- ja Pohjois-Suomi siinä varsin vahvasti hyötyvät
Myös keskustan Tuomas Kettunen kritisoi hallitusta läntisen Suomen suosimisesta liikennepolitiikassa.
– Hallituksen päätöksiä lukiessa koko itäiselle Suomelle olisi tulossa vain yksi tiehanke Pohjois-Savoon, yksi junaradan kehittämishanke Etelä-Karjalaan ja suunnitteluraha yhdelle raidehankkeelle. Sen sijaan hallituksella on varaa käynnistää asiantuntijoitten hukkainvestoinniksi arvioima mutta pääministerille rakas Turun tunnin junahanke, jopa valtion tuottavaa omaisuutta myymällä.
-Haluatteko te, että Kainuun rajaseudun asukkaat muuttavat Turun junaradan varteen? Kettunen kysyi pääministeri Orpolta.
Orpon mukaan on väärin väittää, ettei pohjoiseen ja itäiseen Suomeen ole tulossa liikennehankkeita.
-Jos katsoo hallituksen raidepolitiikkaa, niin tämän kuuluisan läntisen radan osuus on neljä ja puoli sataa miljoonaa, pääradan kunnostamiseen pääkaupungista sinne Kolariin asti on muistaakseni viisi ja puoli sataa—kuusi sataa miljoonaa, itäisiin raiteisiin, Savon rataan ja Karjalan rataan, yli kaksi ja puoli sataa miljoonaa, vt-vitoseen 140 miljoonaa.
-Kun tähän pistetään vielä lisäksi se, että me käytämme erittäin suuret panokset korjausvelan purkuun, joka tulee koko maahan ja jossa alempaa tieverkostoa parannetaan, ja kaikki muut liikennehankkeet, joista vielä päätetään hallituskauden aikana, niin on aivan väärin väittää, että itäiseen tai pohjoiseen Suomeen ei ole tulossa liikennehankkeita.
TAUSTA: Maakuntajohtajat: Itä- ja Pohjois-Suomi priorisoitava Suomen 2028+ koheesiopolitiikan kannoissa
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntajohtajien yhteisessä kannanotossa aiemmin lokakuussa korostettiin, että Itä- ja Pohjois-Suomen EU-liittymissopimuksen mukaisen erityisaseman huomiointi tulee priorisoida Suomen 2028+ -koheesiopolitiikan linjauksissa – myös kansallisen edun vuoksi.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan tarkoituksena on tasata alueiden välisiä kehityseroja.
Komission monivuotisen rahoituksenkehyksen (MFF) välitarkastelussa (7/2023) ehdotetaan jäsenmaiden rahoitusosuuden kasvattamista ja mm. uuden Euroopan Strategisten Teknologioiden kehysvälineen (STEP) perustamista. Komissio esittää 10 miljardin euron lisärahoitusta STEP-kehysvälineen toimeenpanoon ja lisäksi nykyisiin ohjelmiin ja rahastoihin esitetään sisällöllisiä muutoksia. Muutokset koskisivat myös EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastoja (EAKR ja ESR+) sekä oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa (JTF).
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat eivät kannata uusia EU-tason rahoitusvälineitä eivätkä ne näe tarpeelliseksi avata ohjelmakauden 2021–2027 alue- ja rakennepolitiikan ohjelmia STEP-kehysvälineen toimeenpanemiseksi.
-Ohjelmien rooli aluelähtöisten kehittämistarpeiden edistämisessä ja kehittyneisyyserojen tasaamisessa tulee säilyttää. EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta on tarvittaessa mahdollista kohdentaa strategisille aloille alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien nykyisten sisältöjen ja kriteerien mukaisesti, kannanotossa todetaan.
Lue myös:
