Kolumni: Sote- ja pela-toimitilakysymykset akuutissa vaiheessa
Kuva: Ville Miettinen
Hyvinvointialueiden palveluverkkopäätökset ovat loppusuoralla ja kunnat ovat huolissaan päätöksien vaikutuksista asukkaiden palveluihin sekä kuntien tuloihin ja työpaikkoihin. Monissa yhteydenotoissa näyttää siltä, että useissa kunnissa on jäänyt kuitenkin hahmottamatta niiden asema erilaisissa toimitilasopimustapauksissa. On syytä kerrata erilaiset tilanteet.
Uudistuksen voimaanpanolain mukaan kuntien sote- ja pela-toimitiloja koskevat olemassa olevat ns. vanhat sopimukset siirtyivät lain perusteella yleisseuraantona hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue tuli siten sopimuksien osapuoleksi ja sopimuksien irtisanomiseen sovelletaan sopimuksen ehtoja.
Jos kuitenkin kyse oli rajoituslain aikana tehdystä vanhasta vuokrasopimuksesta, sopimuksessa oli oltava rajoituslain mukainen irtisanomislauseke. Koska rajoituslakia oli muutettu useaan otteeseen ja irtisanomisoikeus oli kirjoitusasultaan sidottu tiettyihin vuosiin, vuokrasopimuksen irtisanomista on arvioitava tiukasti irtisanomisehdon kirjoitusasun perusteella. Osassa sopimuksissa irtisanomisajat ovat menneet umpeen ja hyvinvointialue voi irtisanoa sopimukset vain sopimukseen kirjattujen muiden irtisanomisehtojen perusteella. Osassa irtisanominen on mahdollista seuraavina kahtena vuotena 12 kuukauden irtisanomisajalla.
Jos kunta tai kuntayhtymä ei ollut sisällyttänyt rajoituslain aikana tehtyyn vuokrasopimukseen irtisanomisehtoa, sopimus on rajoituslain perusteella mitätön. Sillä ei ole mitään oikeusvaikutuksia, eikä sopimus ole voinut siten myöskään siirtyä. Tällaisia sopimuksia näyttää olevan yllättävän paljon ja näistä näyttää syntyneen vahingonkorvauskanteita kuntia vastaan.
Toisen pääkategorian muodostavat uudet kuntien ja kuntayhtyminen hyvinvointialueen kanssa solmimat 3+1 vuokrasopimukset. Näiden vuokrataso määräytyy asetuksen perusteella. Voimaanpanolain mukaisen lakisääteisen 3+1 vuokra-ajan jälkeen kuntasektorin on mietittävä, millä tavoin se hallinnoi toimitilaomistustaan ja millainen uusi vuokrasopimus olisi. Jos kunta vuokraa edelleen toimitiloja hyvinvointialueelle, sen tulee kuntalain 126 §:n perusteella yhtiöittää toiminta. Samassa yhteydessä kunnat yleensä käyvät läpi myös konserniyhtiörakennetta sekä kunnan tukipalvelujen myyntiä. Jos taas tilat jäävät tyhjiksi, kunnilla ei ole yhtiöittämisvelvoitetta, mutta harkittavana on tilojen uusiokäyttö, myyminen, purkaminen tai kaavoittaminen muuhun toimintaan. Tämä harkinta ja valmistelu on syytä aloittaa mahdollisimman pian mutta viimeistään, kun hyvinvointialueiden palveluverkkopäätöksien valmistelu etenee päätösvaiheeseen.
Auli Valli-Lintu
varatuomari, Director, KPMG Oy
