THL arvioi: Talous, lainsäädäntö ja henkilöstöpula vaikeuttaneet hyvinvointialueiden ensiaskelia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tänään julkaisemien asiantuntija-arvioiden mukaan kansalaisten tarvitsemien palvelujen järjestämisessä on haasteita riittänyt hyvinvointialueiden ensimmäisten kuukausien aikana. THL:n mukaan kireä taloustilanne, joustamaton lainsäädäntö ja alati kasvava pula sotealan ammattilaisista vaikeuttavat tarpeen mukaisten ja oikea-aikaisten palvelujen järjestämistä vuoden alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden asukkaille.

Asiantuntija-arvioiden mukaan hyvinvointialueiden ongelmakohdat ulottuvat sananmukaisesti vauvasta vaariin. Raportin mukaan sote-palvelujen järjestämisen suurimmat haasteet liittyvät perus- ja erityistason lasten, nuorten ja perheiden sekä iäkkäiden palveluihin.

-Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin ongelmat ovat jatkuneet koronapandemian jälkeenkin ja korjaavien palvelujen tarve on pysynyt suurena. Tarve vahvistaa lapsia ja nuoria lähellä olevia, matalan kynnyksen palveluja on suuri, jotta kalliiden korjaavien palvelujen tarve vähenisi, THL:n tiedotteessa todetaan.

Tarve tiedossa – keinot kateissa

Ikääntyneiden palvelujen tarve on lähivuosina kasvussa. Yhä useampi suomalainen ikäihminen tarvitsee hyvinvointialueiden tarjoamia ikääntyneiden palveluja, mutta samaan aikaan tiukka taloustilanne ja pula sote-henkilöstöstä aiheuttavat ongelmia.

-Valtaosa hyvinvointialueista on onnistunut kohtalaisen hyvin ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnissa, mutta tarvetta vastaavien palvelujen järjestäminen on ollut haaste. Tulevina vuosina tarvetta on erityisesti ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen palveluille, THL:n taholta arvioidaan.

Pula sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista näkyy monella eri tasolla. Vanhuspalveluiden lisäksi käsipareja puuttuu niin sosiaalityöstä kuin sairaanhoidosta. Työvoimapula on heikentänyt esimerkiksi erikoissairaanhoidon kiireettömän hoidon saatavuutta. Yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden osuudet vaihtelevat paljon eri hyvinvointialueilla.

Pakko uudistua

Pula ammattihenkilöstöstä ja hyvinvointialueiden heikko taloustilanne vauhdittavat tällä hetkellä THL:n arviointijohtaja Nina Knapen mukaan sote-palvelujen uudistamista.

-Palveluverkkosuunnittelun lisäksi hyvinvointialueiden tulee myös monipuolistaa palvelujaan, jotta ne kykenevät turvaamaan asukkailleen tarpeenmukaiset palvelut, Knape arvioi.

Hyvinvointialueilla on runsaasti käynnissä erilaisia kehittämishankkeita ja uudistuksia, joissa palveluja pyritään kehittämään entistä tehokkaammiksi, jotta kasvavaan palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan käytettävissä olevilla resursseilla. Syksyn aikana useammat hyvinvointialueet ovat esitelleet suunnitelmiaan keskittää toimintaa nykyistä isompiin yksiköihin.

Alueilla on myös tahtoa sovittaa perus- ja erityistason palveluja entistä paremmin yhteen. THL:n asiantuntijoiden taholta toivotaan, että nyt otetaan laajasti käyttöön vuosien saatossa kehitettyjä hyviä käytäntöjä.

-Olennaista sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvistamisessa ja niiden yhteensovittamisessa on hyödyntää tähän mennessä kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja juurruttaa ne nyt osaksi koko hyvinvointialueen toimintaa, korostaa THL:n palvelujärjestelmäjohtaja Anu Niemi.

Tiukka talous

Inflaatio, työmarkkinaratkaisu, ostopalvelujen lisääntyminen, hintojen korotukset ja työvoimavuokraus. Siinä lista, joka aiheuttaa harmaita hiuksia hyvinvointialueiden talousviisaille. Alueille myönnetty rahoitus ei ole riittänyt kattamaan kustannusnousua. Hyvinvointialueiden oman arvion mukaan niiden yhteenlaskettu talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna yli miljardin euron. Lokakuuhun mennessä noin puolet hyvinvointialueista on laatinut talouden ja toiminnan tasapainottamissuunnitelman.

THL:n arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös jäykkään lainsäädäntöön.

-THL:n alustavat tiedot osoittavat myös, että hyvinvointialueet kamppailevat myös orgaanisesti kasvaneen normittavan lainsäädännön vaateiden kanssa – velvoittavia säädöksiä on vuosien aikana laadittu ilman kokonaisuuden hallintaa, joka johtaa epätarkoituksenmukaiseen priorisointiin ja sitoo alueiden käsiä. Normittava lainsäädäntö kaipaisikin nopeaa uudistamista, jotta uusi malli voisi lunastaa lupauksiaan, THL:n tiedotteessa todetaan.

Ei suuria yllätyksiä

THL:n asiantuntija-arviot eivät paljastaneet mitään suuria yllätyksiä hyvinvointialueiden ensi metreiltä. Samat ongelmat ovat olleet esillä jo hyvinvointialueiden valmistelun aikana ja alueiden toimijoiden tiedossa. Näin oli tilanne myös Kainuun hyvinvointialueella.

-Väestön ikääntyminen, korkea kustannustaso ja budjetin alijäämä sekä henkilöstön saatavuuden haasteet on nostettu tavoitteitamme ohjaaviksi tekijöiksi. Palvelutarve ja sairastavuus alueella on edelleen maan huippua. Arvioinnissa ei kuitenkaan juuri oteta kantaa siihen, että Kainuussa on jo aiemmin toteutettu iso osa maakunnallisista muutoksista, päinvastoin kuin monilla muilla alueilla. Nämäkin vaikuttavat alijäämän kuromisen mahdollisuuksiin, arvioi Kainuun hyvinvointialueen järjestämisjohtaja Eija Tolonen.

Hyvinvointialueiden asiantuntija-arviot