Helsingissä asuva Mika Aaltola ammentaa voimaa paikallisista olosuhteista – ”Katselen aina ympärilleni ja yritän löytää merkkejä menneestä”
Esimerkiksi lukemista ja lenkkeilyä harrastava Mika Aaltola pyrkii Suomen presidentiksi sitoutumattomana ehdokkaana.
Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
Poliittisesti sitoutumaton presidenttiehdokas Mika Aaltola allekirjoittaa edellä mainitun viisauden, joka on kirjoitettu Helsingin Kaivopuistosta löytyvään muistokiveen.
– Se on hyvä arvo, motto. Tule toimeen olosuhteidesi ja paikallisuutesi kanssa. Ammenna siitä ja kunnioita sitä.
Itsenäisyyden kuusi ja sen luona oleva muistokivi Kaivopuistossa on omistettu Suomen tasavallan eduskunnalle.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Maaseudun rauhassa
Presidenttiehdokkaat esittelevän Kuntalehti ja vaalit -juttusarjan ensimmäinen haastateltava, Mika Aaltola, eroaa muista ehdokkaista esimerkiksi siten, että hänellä ei ole kokemusta politiikan teosta.
Vaimonsa Kirsi Aaltolan kanssa lapsi- ja työntäyteistä arkea Helsingin kantakaupungissa elävä Mika Aaltola on pyrkinyt tekemään poliittisesta kokemattomuudestaan vahvuuden. Hän on huomauttanut vaalikampanjansa aikana, miten kaksi sukupolvea eurooppalaisia johtajia epäonnistui Venäjän aiheuttaman sodan estämisessä. Poliittinen kokemus ei siis aina ole autuaaksi tekevä voima hänen mukaansa.
Ulkopoliittisen instituutin johtajana tunnettu Aaltola on nyt virkavapaalla ja keskittyy presidentinvaaleissa menestymiseen. Yhteiskuntatieteiden tohtori kertoo saaneensa hyvät eväät elämään lapsuuden maisemissaan Petäjäveden Kintaudella.
Aaltola syntyi 2. toukokuuta 1969 Keski-Suomessa.
– Nuoreksi vartuin Petäjävedellä. Sain kasvaa maaseudun rauhassa. Opin myös arvostamaan maaseudun ammatteja ja elämänmuotoja.
Kintaus merkitsee matalaa verenpainetta, hän jatkaa.
– Sinne menen aina ylpeänä siitä, että olen maalta kotoisin, luonnon ääreltä. Siellä sielu lepää ja verenpaine laskee.
Vaikka nykyään noin 3 650 asukkaan Petäjävesi on edelleen tärkeä paikka Aaltolalle, hän nauttii myös elämästä Helsingissä.
– Uushelsinkiläinen olen. Kummatkin ovat rakkaita paikkoja, kotiseutuja.
– Täällä Helsingissä on myös hyvä elää, vaikkakin enemmän kiireessä, mutta saaden tehdä työtä, johon koen intohimoa.
Helsinki edustaa kansainvälisiä yhteyksiä ja on pääkaupunkina valtiolaivan kajuutta, Aaltola lisää.
Omien polkujen tallaajat
Jo pikkupoikana Aaltola oli kiinnostunut historiasta.
Kansainvälisten suhteiden ja maailmanpolitiikan tutkija etsii jatkuvasti ympäriltään merkkejä menneisyydestä.
– Missä ikinä olenkin asunut, oma kiinnostus on aina ollut kotipaikkojeni muistissa ja historiassa. Katselen aina ympärilleni ja yritän löytää merkkejä menneestä.
Yhtä erityistä kiinnostuksen kohdetta esiin nostettaessa Aaltola puhuu Petäjäveden vanhasta kirkosta, joka sijaitsee Petäjäveden kunnassa noin 30 kilometrin päässä Jyväskylästä. Kirkko lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1994.
Petäjäveden vanha kirkko edustaa hirsirakentamistaidon pitkää perinnettä.
– Talonpoikaisarkkitehtuuria. Suomessa on perinteitä omapolkuiseen itsetekemiseen, hän huomauttaa.
– Se on vienyt meitä maailmanluokkaiseksi yhteiskunnaksi. Sitä pitää arvostaa myös jatkossa. Maan tiedot ja taidot, ne ovat loppujen lopuksi välttämättömyyksiä pienelle maalle.
Kuntalehti ja vaalit -juttusarja esittelee kaikki yhdeksän presidenttiehdokasta. Jokainen ehdokas kertoo vuorollaan muiden muassa oman kotikuntansa merkityksestä itselleen. Joka päivä, 28.12. lähtien, kello 16 ilmestyy sarjaan liittyvä juttu, kunnes kaikki ehdokkaat on esitelty.
Lue myös:
