Psykologiliitto on edelleen huolissaan koulupsykologipalveluiden riittämättömyydestä – Aluehallintovirastot korostavat hyvinvointialueiden omavalvonnan merkitystä
Opiskeluhuollon psykologipalveluiden henkilöstömitoitus on säädetty lailla, jonka mukaan yhtä psykologia kohti saa olla enintään 780 opiskelijaa. (Kuva: Pixabay)
Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei käynnistä valvontatoimia Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen opiskeluhuollon psykologipalvelujen laillisuuden selvittämiseksi. Etelä-Suomen AVI päätyi saattamaan Suomen Psykologiliiton sille esiintuomat epäkohdat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle ainoastaan otettavaksi huomioon toiminnan omavalvonnassa.
Suomen Psykologiliitto teki valvontatoimenpidepyynnön joulukuussa 2023, kun Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue oli säästötoimenpiteenä lakkauttanut ostopalveluna toteutuneet psykologipalvelut osasta kouluja, ja tarjoaa palvelua ainoastaan keskitettynä puhelinpalveluna muutamia tunteja viikossa.
Lisäksi Psykologiliitto tiedusteli jokaiselta Suomen aluehallintovirastolta, millä tavoin lainsäädännön noudattamista hyvinvointialueilla ajantasaisesti seurataan ja millä keinoilla varmistetaan, että laissa määriteltyjä sitovia määräaikoja ja mitoituksia noudatetaan oppilashuollon psykologipalveluiden osalta.
Psykologiliitto tiedottaa saamistaan vastauksista 1. helmikuuta ja kertoo, että vastauksissaan aluehallintovirastot korostivat, että ensisijainen valvontavastuu on palveluja järjestävillä hyvinvointialueilla, jotka valvovat palvelujen lainmukaista toteutumista omavalvonnalla. Aluehallintoviraston tehtävä on varmistaa omavalvontaa ja puuttua tilanteeseen, kun omavalvonta ei riitä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Aluehallintovirastojen vastauksista käy Psykologiliiton mukaan kuitenkin ilmi, että omavalvontaa pidetään palvelujen puutteista huolimatta riittävänä valvontana ja toimenpiteitä suunnataan nimenomaan hyvinvointialueiden oman valvontaroolin vahvistamiseen.
Psykologiliitosta todetaan, että opiskeluhuollon psykologipalveluilla on merkittävä rooli lasten ja nuorten oppimisen tukemisessa sekä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Jokaisella oppilaalla ja opiskelijalla perusopetuksessa ja toisen asteen opinnoissa on oikeus saada opiskeluhuollon psykologin palveluita tarpeensa mukaisesti, asetettujen määräaikojen puitteissa, ja opiskelijan omassa lähiympäristössä.
Lain mukaan mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa on tarjottava opiskelijalle viimeistään seitsemäntenä työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija, huoltaja tai esimerkiksi opettaja on sitä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun tulee järjestää samana tai seuraavana työpäivänä.
Opiskeluhuollon psykologipalveluiden henkilöstömitoitus on säädetty lailla. Laki toteaa yksiselitteisesti, että yhtä psykologia kohti saa olla enintään 780 opiskelijaa.
Psykologiliitto korostaa, että pelkkä psykologipalvelujen riittämättömyyden toteaminen omavalvonnassa ei ole riittävä toimenpide. Kun hyvinvointialueet karsivat lakisääteisiä palveluita, ovat syntyvät puutteet jo lähtökohtaisesti heidän tiedossaan, eikä ole todennäköistä, että asiaa ilman viranomaisvalvontaa tullaan korjaamaan.
Liitto vaatii, että aluehallintoviraston tulee varmistaa, että hyvinvointialueet ryhtyvät konkreettisiin toimiin korjatakseen tilanteen viipymättä. Aluehallintovirastojen tulee myös asettaa selkeät aikarajat, joiden puitteissa tilanne on korjattava lain vaatimalle minimitasolle.
– Hyvinvointialueet ovat vedonneet vaikeuksiin rekrytoida työntekijöitä, mikä varmasti pitää myös paikkansa. Psykologiliiton tietoon on kuitenkin tullut eri puolilla Suomea toimivilta psykologeilta, että henkilöstön rekrytoimiseksi ei ole tehty juurikaan toimenpiteitä. On ollut jopa tilanteita, ettei avoimia työpaikkoja edes laiteta hakuun, eikä työtehtävien veto- tai pitovoimaa ole pyritty millään tapaa edistämään, kuvailee Psykologiliiton ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov liiton tiedotteessa.
Psykologiliiton näkemyksen mukaan psykologien saatavuus on kuitenkin lähtökohtaisesti hyvä. Psykologeja valmistuu enemmän kuin eläköityy ja koulutusmääriä on lähivuosina myös kasvatettu merkittävästi.
Psykologiliitto kertoo saaneensa tammikuun 31. päivään 2024 mennessä vastaukset tiedusteluihinsa Etelä-Suomen, Lapin, Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastoilta. Ne olivat ohjanneet hyvinvointialueiden toimintaa mm. ohjeistamalla, toteuttamalla kyselyn omavalvonnan havainnoista ja toimenpiteistä ja tekemällä ohjaus- ja arviointikäyntejä hyvinvointialueille.
Pohjois-Suomen ja Lounais-Suomen aluehallintovirastojen alueella on myös ollut tai on parhaillaan käynnissä valvontamenettelyjä psykologipalveluihin liittyen, mutta ainakaan toistaiseksi ei ole tiedossa johtavatko ne varsinaisiin toimenpiteisiin.
Aiemmin aiheesta:
