Valviran määräys 16 hyvinvointialueelle ja HUS:lle: Kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsy lain vaatimalle tasolle
Lain mukaan kiireetön erikoissairaanhoito täytyy aloittaa viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu.
14 hyvinvointialuetta ja HUS-yhtymä ovat saaneet sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta määräyksen saattaa kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsy lainmukaiseksi viimeistään 31.3.2025.
Määräyksen saaneet alueet ovat:
Etelä-Pohjanmaa,
Kainuu,
Kanta-Häme (Oma Häme),
Keski-Pohjanmaa (Soite),
Keski-Suomi,
Lappi,
Pirkanmaa (Pirha),
Pohjanmaa,
Pohjois-Karjala (Siun sote),
Pohjois-Pohjanmaa (Pohde),
Pohjois-Savo,
Päijät-Häme,
Satakunta ja
Varsinais-Suomi (Varha).
Yllä mainittujen alueiden täytyy antaa Valviralle selvitys toimenpiteistä sekä ajantasaiset hoitoon pääsyn seurantatiedot viimeistään 16. huhtikuuta 2025.
Lisäksi Valvira kehottaa Etelä-Savon (Eloisa) ja Kymenlaakson hyvinvointialueita järjestämään kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn alueellaan lainmukaiseksi mahdollisimman nopeasti. Myös näiden raportoida Valviralle samalla tavalla ja samassa määräajassa kuin aiemmin mainittujen alueiden.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Toisin sanoen lain mukaista kiireetöntä erikoissairaanhoitoa järjestävät vain Ahvenanmaa, Etelä-Karjala, Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa sekä Vantaa ja Kerava.
Kiireettömän erikoissairaanhoidon valvonnat aloitettiin heinäkuussa 2023. Lain mukaan kiireetön erikoissairaanhoito täytyy aloittaa viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu.
Sote-valvontalain mukaan hyvinvointialueiden tekemä omavalvonta on ensisijaisin valvontamuoto, jota myös on tehty. Valvottavilta Valviran saamien selvitysten mukaan tilannetta on pyritty korjaamaan esimerkiksi kehittämällä toimintaa, rekrytoimalla ja vuokraamalla henkilöstöä, lisä- ja ylitöillä, käyttämällä ostopalveluita ja palveluseteleitä, vuokraamalla toimitiloja sekä yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa.
Haasteena on kuitenkin ollut paheneva henkilöstöpula, riittämätön rahoitus, väestön vanheneminen ja yleinen kiireettömän erikoissairaanhoidon tarpeen kasvu. Myös koronapandemian vaikutukset ovat edelleen jatkuneet.
