Superin Silja Paavola kehysriihestä: Hallitus heikentää ratkaisuillaan sote-alalle työllistymistä
Päättäjillä ei tunnu olevan mitään tietoa siitä, miten sairaita ihmisiä ympärivuorokautisessa hoidossa on, puheenjohtaja Silja Paavola sanoo Superin tiedotteessa. Kuva: Kari Hulkko
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin mukaan kehysriihipäätösten todelliset maksajat ovat hoitoa tarvitsevat, heidän hoitajansa ja pienituloiset kansalaiset.
– Sote-alan työvoimapulaan ei kehysriihessä löytynyt ratkaisuja. Päätöksillä jopa syvennetään hoitajapulaa heikentämällä sote-alalle työllistymistä ja työssä jaksamista, puheenjohtaja Silja Paavola sanoo Superin tiedotteessa.
Hallitus päätti kehysriihessä leikata ammatillisen koulutuksen rahoituksesta sata miljoonaa euroa.
Hallituksen päätös vaikeuttaa koulutetun työvoiman saantia sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. Koulutetun työvoiman tarve on suuri, ja osa muiden alojen osaajista on halunnut kouluttautua esimerkiksi vanhustenhoitoon.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Tämä joukko on ollut erittäin tärkeä voimavara sote-sektorilla, Paavola muistuttaa.
– Jatkossa uudelleenkouluttautuminen sote-alalle onnistuu vain henkilöille, jotka uskaltavat ottaa riskin ja kustantaa koulutuksensa lainarahalla. Työvoimapulan korjaamisen tulisi olla yksi hallituksen ensisijaisista tavoitteista, se vahvistaa osaltaan talouden kasvuedellytyksiä. Myös yritykset tulevat kärsimään hallituksen ratkaisusta säästää koulutuksesta ja osaamisesta.
– Sote-alan työvoimapulan paranemiselle ei näy valoa tunnelin päässä, Paavola huomauttaa.
Pääsykokeet mielessä
Säästötoimien vuoksi karsivat, valtakunnalliset pääsykokeet ovat entistäkin tärkeämpiä. On varmistettava mahdollisimman hyvin, että lähihoitajaopiskelijat ovat alalle soveltuvia ja he valmistuvat työelämään, Paavola jatkaa.
Superin puheenjohtaja Silja Paavola kritisoi myös hallituksen kehysriihessä tekemää ratkaisua laskea ympärivuorokautisen vanhustenhoidon vähimmäishoitajamitoitus tasolle 0,6.
– Riittävä koulutetun henkilöstön määrä on edellytys asiakas- ja työturvallisuudelle ja hyvälle hoidolle. Jaksamisongelmat ovat todellisuutta ja työntekijöiden työoloja tulee parantaa, ei heikentää, Paavola kertoo.
– Päättäjillä ei tunnu olevan mitään tietoa siitä, miten sairaita ihmisiä ympärivuorokautisessa hoidossa on. Ikääntyneet ovat todella huonokuntoisia ja paljon hoitoa vaativia ympärivuorokautisessa hoidossa, joten 0,6:n mitoituksella ei voida turvata hyvää ja voimavaralähtöistä hoitoa.
Hallituksen ratkaisu tarkoittaa sitä, että iso osa jopa hoidon piirissä olevista asiakkaista jää heitteille, Paavola jatkaa Superin tiedotteessa.
Lue myös:
