HS: Li Andersson kehottaa kuntia kapinaan oppimateriaalimaksuja vastaan - Lukiolaisten liitto pitää hallituksen päätöstä vastuuttomana ja eriarvoistavana
Kunnat ovat aiemminkin torpanneet hallituksen päätöksiä, Li Andersson (vas.) muistuttaa. Kuvassa Andersson Kuntamarkkinoiden paneelissa vuonna 2022. Kuva: Ville Palmu.
Entinen opetusministeri Li Andersson, vas., ehdottaa, että kunnat voisivat yhteisenä rintamana vastustaa hallituksen päätöstä rajoittaa toisen asteen oppimateriaalien maksuttomuutta, uutisoi Helsingin Sanomat.
Petteri Orpon, kok., hallitus kertoi kehysriihen päätyttyä, että se aikoo rajata oppivelvollisten maksuttomat oppimateriaalit ja ylioppilaskokeet sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta. Nykyään maksuttomuus jatkuu kaksi vuotta pidempään, eli tutkinnon suorittamiseen asti tai sen vuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta.
-Kuntienhan ei ole pakko toimeenpanna tätä hallituksen päätöstä, vaan ne voivat halutessaan tarjota maksuttomia oppimateriaaleja sen vuoden loppuun, kun nuoret täyttävät 20 vuotta, Andersson sanoo HS:lle.
Oppimateriaalien maksuttomuus toisella asteella toteutettiin osana oppivelveollisuuden laajentamista Sanna Marinin, sd., hallituksen aikana, jolloin Andersson toimi opetusministerinä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hallituksen päätös on herättänyt voimakasta arvostelua.
Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) pitää päätöstä vastuuttomana. Liiton mukaan päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että toinen aste ei ole pian enää maksuton, vaikka yksikään maksuttoman toisen asteen piirissä oleva ikäluokka ei ole vielä edes valmistunut ylioppilaaksi.
SLL:n mukaan maksuttomien oppimateriaalien uusi 18 vuoden ikäraja on keinotekoinen ja se kohtelisi opiskelijoita eriarvoisesti. Liiton mukaan koulutuksen maksuttomuudesta perääntyminen on iso askel taaksepäin suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.
-Säästöjä muutoksesta arvioidaan saatavan noin 12 miljoonaa euroa vuodesta 2026 alkaen. Päätöksen vaikutus on pieni valtiontalouden kannalta, mutta erityisen kipeä niille nuorille, joilla on vaikeuksia toimeentulon, terveyden tai oppimisen kanssa, SLL muistutti tiedotteessaan.
– Miten hallitus voi puhua samassa lauseessa nuorten hyvinvoinnin tukemisesta ja koulutusleikkauksista? Olemme jo nähneet aiempien koulutusleikkauksien vaikutukset nuorten mielenterveyteen. Hallitus ajaa päätöksillään koulutuksen, opiskelijoiden toimeentulon ja nuorten tulevaisuususkon hallitsemattomaan luisuun, Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai sanoi.
Li Andersson muistuttaa Helsingin Sanomissa, että kunnat ovat aiemminkin pysäyttäneet hallituksen päätösten etenemisen, kun vuonna 2016 osa kunnista päätti olla toteuttamatta varhaiskasvatukseen kohdistuneita leikkauksia.
-Tuolloin päätettiin siis olla toimeenpanematta näitä hallituksen leikkauksia, ja juuri näin tulisi mielestäni nyt koko maassa toimia, Andersson sanoo HS:lle.
OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto otti kantaa päätökseen viestipalvelu X:ssä.
-En ihmettele hämmennystä yhtään. Miten tämä käytännössä toteutuu ja toimii? Murto pohti.
Keskustan eduskuntaryhmän talouspoliittinen neuvonantaja Tuomas Vanhanen pohti, tietääkö hallitus, mitä on tekemässä.
Pelastakaa lapset muistutti, että oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste ovat edistäneet kaikkien lasten ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuksia opiskella.
