”Nyt, jos koskaan, on taas vappumarssien aika” - Jani Jumppanen on huolissaan työehtojen heikennyksistä ja vähävaraisten pärjäämisestä

Jani Jumppasesta, 48, tuli jo nuorena miehenä ay-aktiivi omien karujen kokemusten kautta. Hän teki myyntityötä, jossa palkka muodostui kahdesta eri osasta.

– Oli takuupalkka ja provikka, mutta eihän ne koskaan menneet niin kuin piti. Sen hetkinen työnantaja vielä ohjeisti, että pitää asiakkaitakin sumuttaa ja se oli jo liikaa, muistelee Jumppanen.

Hän haki apua liitosta, mutta sekin epäonnistui. Lakimiehen mukaan asiassa ei ollut epäselvää, mutta liiton mies oli eri mieltä: asia piti jättää silleen.

– Sen liiton kohdalla totesin, että tämä oli tässä. Erosin liitosta ja työnantajan palveluksesta. Sitten aloin kiinnostua tosissani työelämän asioista, muistelee Jumppanen.

Nyt hän on Kokkolan kaupungin JHL:n kuukausipalkkaisten työntekijöiden pääluottamusmies. Kaupungilla on pari tuhatta työntekijää, joista noin kolmasosan asioita hoitaa Jumppanen. Ammattien kirjo on laaja, se kattaa kymmeniä ammattiryhmiä laitoshuoltajista lumiaurakuskeihin, päiväkodin työntekijöistä puutarhapuolen ammattilaisiin ja koulunkäyntiavustajista kokkeihin.

– Nyt suunnitellut leikkaukset ja työehtojen heikennykset koskevat kaikkia, vaikka moni ajattelee, että ei koske meitä. Nyt jos koskaan on taas vappumarssin aika, jotta ihmiset heräisivät näihin asioihin, sanoo Jumppanen.

Lukuisia työehtojen heikennyksiä

Hallitus on jo aloittanut sosiaaliturvan leikkaukset, seuraavaksi ovat vuorossa työelämän uudistukset.  Jumppanen näkee pitkässä listassa toimenpiteitä paljon mörköjä.

– Kaikkia työläisiä koskevat ansiosidonnaisen porrastus ja omavastuupäivät, suojaosien ja vuorotteluvapaiden lakkautus sekä aikuiskoulutustuen lakkautus. Eniten aiheuttaa keskustelua ensimmäinen palkaton sairauslomapäivä, joka tarkoittaa sitä, että moni tulee jatkossa sairaana töihin, uskoo Jumppanen.

Hän pitää tätä epäviisaana ratkaisuna, kuten myös irtisanomiseen liittyvää muutosta.

– Puhumme niin sanotusta potkulaista, joka tarkoittaa, että irtisanomiseen ei jatkossa tarvita painavaa syytä. Lisäksi yt-neuvottelut jäisivät pois alle 50 hengen työpaikoilta, Määräaikainen työsopimus venyisi vuoden mittaiseksi nykyisestä puolesta vuodesta, eikä siihen tarvittaisi mitään perusteltua syytä, kritisoi Jumppanen.

Hän pitää määräaikaisuuksien lisääntymistä huonona viestinä nuorille ihmisille.

– Määräaikaisuudet voivat jatkua vuosia, kun ensimmäinen pätkä katkaistaan ja tehdään uusi. Nuoret eivät pääse rakentamaan elämäänsä, kun tulevaisuus näyttäytyy epävarmana. Koskaan ei tiedä jatkuuko työ vai ei, kuvaa Jumppanen.

Aina pitämässä puolia

Jani Jumppanen arvelee, että hänen luonteensa ja persoonansa on ohjannut hänet pääluottamusmiehen pestiin. Tuota päätoimista pestiä on nyt kestänyt 6-7 vuotta, sitä ennen työuraa kertyi kaupungilla kentänhoitajana ja kenttämestarina. Harrastuksiin kuuluu myös valmentajan tehtävät jääkiekkokaukalossa.

– Sekä työssä että vapaa-ajalla olen päätynyt tiimien vetäjäksi ja tilanteisiin, joissa on tullut pidettyä toisten puolia.  

Juuri nyt aika näyttää huolestuttavalta. Pitkään jatkunut työelämän hyvä kehitys uhkaa katketa ja tilanne palata kymmeniä vuosia taaksepäin.

– Jos kaikki suunnitellut uudistukset toteutuvat, voi sanoa, että palataan 50-60 vuotta ajassa taaksepäin, uskoo Jumppanen

Hän muistuttaa, mitä kaikkea ammattiyhdistysliike on saanut Suomessa aikaan. Kahdeksan tunnin työpäivän lisäksi on siirrytty viisipäiväiseen työviikkoon. On luotu vanhempainvapaat, äitiyslomat, sairauslomat, kesälomat, talvilomat ja lomarahat. On säädetty lapsilisistä, eläkkeistä, koulutuksista, työttömyysturvasta ja sen lapsikorotuksesta. On rakennettu irtisanomissuoja ja perustettu työterveyshuolto.

– Ja nyt tulossa on todella rajuja heikennyksiä. Kyllä nyt tarvittaisiin kapinahenkeä, koska kyse on  isoista asioista.

Hän ei ole varma siitäkään, oliko lakkojen lopettaminen viisasta.

– Lakot keskeytettiin ja heitettiin pallo hallitukselle, mutta jälkiviisaana olen miettinyt, olisiko lakkoja vain pitänyt jatkaa, tuumii Jumppanen.

Vappupommia ei tullut

Eduskunta ei käsitellyt poliittisten lakkojen rajoittamispykälää vielä ennen vappua. Lähiaikoina sekin tulee käsittelyyn.

– Nähtäväksi jää, mitä siitä seuraa, mutta selvää on, että näillä säädöksillä mennään reilusti alle pohjoismaisen mallin. Sotien jälkeen meillä on ollut kaksi poliittista lakkoa, eli aika harvoin sitä on käytetty, huomauttaa Jumppanen.

Häneltä on kysytty moneen otteeseen sama kysymys: ”Lakkoilemallako tätä maata on rakennettu?”

– Olen vastannut, että kyllä!

Jumppanen hämmästelee sitä, miten vähän tietoa tulevista muutoksista työpaikoilla on ja miten vähän ne ihmisiä kiinnostavat.

– Kun kiertää työpaikoilla, epätietoisuutta on yllättävän paljon. Moni kokee, että nämä muutokset eivät heitä koske tai että kaikki on jo päätetty. Kyllä ne koskevat ja niitä voidaan ja pitää vastustaa.

Hän on huolissaan myös luottamusmiehen asemasta.

– Sitäkin ollaan heikentämässä. Jos luottamusmiestä ei ole, jokainen ajaa vain omaa etuaan. Ja uskallan väittää, että tällöin palkat menevät alaspäin, ei ylöspäin.

Vappuna torille!

Kokkolassakin vappumarssit ovat viimeisen parinkymmenen vuoden aikana hiipuneet nollille. Vuonna 2019 kuitenkin järjestettiin marssi, sitten korona hiljensi joukkotoiminnan. Nyt yhteiskunnan tila on saanut porukan aktivoitumaan.

– Kävelemme pienen marssin teatterilta torille ja toivomme, että ihmiset lähtevät matalalla kynnyksellä mukaan. Tämäkin vanha perinne on nyt syytä elvyttää, jotta nuorempi sukupolvi ymmärtäisi, miksi marsseja on tarvittu ja tarvitaan jatkossakin.

Hän muistuttaa ay-liikkeen vahvasta solidaarisuuden ajatuksesta.

– Meillä on nyt yksinhuoltajia, vähävaraisia, opiskelijoita ja osa-aikatyön tekijöitä, joiden tilanne on heikkenemässä selvästi. Jos kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta leikataan, se ei voi olla oikein. Heillä on jo nyt tiukkaa, jatkossa tulee olemaan vielä tiukempaa.

Teksti: Outi Airola