"Asukkaat tarjoavat ulkoiluapua ja keskusteluseuraa. Syksyllä kehotettiin hakemaan omenoita" – Sovelluksesta apua hyvinvoinnin lisäämiseksi Harjavallassa, Karstulassa ja Kristiinankaupungissa
Karstulan kunnassa hyvinvointisovelluksella on saatu ilmoituksia laidasta laitaan.
Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueiden järjestettäväksi, kuntien vastuulle jäi kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Valtio motivoi kuntia maksamalla niille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosaa niin sanotun hyte-kertoimen mukaan.
Harjavalta on monen muun kunnan tavoin palkannut kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämistä varten hyvinvointikoordinaattorin. Tehtävässä toimii Riikka Lammi. Hän kertoo kunnan pohtineen, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kuuluu oleellisena osana yhteisöllisyyden ja osallisuuden tukeminen.
Harjavalta on vajaan 7 000 asukkaan kaupunki, jonka yhdistystoimintaa Lammi kehuu äärimmäisen vireäksi. Entinen kaupungintalo toimii yhdistysten tilana, ja siinä järjestetään muutoinkin paljon toimintaa.
– Emme voi taata, että kun harjavaltalaiset osallistuvat yhteisiin tilaisuuksiin, heidän hyvinvointinsa paranee. Sen sijaan tilaisuudet voivat tarjota hyvinvointikokemuksia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Harjavallassa on pohdittu, miten hyvinvointikokemuksia olisi mahdollista tarjota lisää ja kuinka olisi mahdollista aktivoida kansalaisyhteiskuntaa ja asukkaiden oma-aloitteisuutta.
– Ajatus oli, että harjavaltalaisten ei tarvitsisi odottaa, kuinka joku kaupungilta tulee ja tarjoaa jotakin vaan että he voivat itse kehittää toimintaa. Toivoimme myös, että entisajan naapuriapu saataisiin yleistymään.
Pohdinnoissa päädyttiin siihen, että kansalaisyhteiskuntaa voisi yrittää aktivoida digitaalisella työkalulla.
– Markkinoilla oli valtavan paljon palveluntarjoajia, mutta yleensä ratkaisut näyttivät suuntaavan ennemmin hyvinvointialueiden tehtäviin.
Sukulaisen puolesta kyselen
Kaupunki otti pohdintojensa päätteeksi käyttöön vertaisauttamisen sovelluksen Commun, joka kokoaa avun tarjoajat ja saajat. Sovelluksen etuna pidettiin sen käytön turvallisuutta, koska sen käyttäjillä on mahdollisuus tunnistautua varmenteella tai pankkitunnuksilla.
Asukkaiden ilmoitukset ovat verkkosivuilla näkyvillä nimettöminä, ja ne näkee kokonaan vasta sovellukseen kirjautumisen jälkeen. Ilmoituksissa muun muassa etsitään lenkkiseuraa ja juttukaveria sekä tarjotaan muuttolaatikoita.
Seurantarvetta olisi erityisesti ikäihmisillä, eivätkä he välttämättä omista älypuhelinta, johon sovelluksen voisi ladata.
– Olemme huomanneet, että vanhusten läheiset ovat ottaneen sovelluksen käyttöön ja ilmoittavat sovelluksessa sukulaistensa puolesta. Harjavallassa sana kulkee. Naapurin puolesta voidaan kysellä, ehtisikö joku tämän avuksi.
Lisää käyttäjiä
Harjavaltalaiset ottivat sovelluksen käyttöönsä viime syksynä, samoin tehtiin Karstulassa. 3 600 asukkaan kunnassa on Harjavallan tavoin etsitty uusia keinoja edistää terveyttä ja hyvinvointia. Yhteisöllisyyttä halutaan synnyttää lisää, mikä on myös osa Karstulan kuntastrategiaa. Älypuhelimen sovellusta päätettiin kokeilla.
– Olemme saaneet sovelluksen kautta ilmoituksia laidasta laitaan. Asukkaat tarjoavat ulkoiluapua ja keskusteluseuraa. Syksyllä taas kehotettiin hakemaan omenoita ja nyt tarjotaan neuvoja 3D-tulostamiseen, kertoo Karstulan hyvinvointikoordinaattori Tiina Saarinen.
Karstulassa ilmoitellaan myös puskaradioissa ja Facebookin ryhmissä, mutta kunta haluaa tarjota asukkailleen luotettavan tavan avun tarjoamiseen ja pyyntöön.
Kristiinankaupungissa päädyttiin samaan ja sovellus otettiin käyttöön helmikuussa. Hyvinvointijohtaja Emilia Matsson Nortamo kertoo, että sovelluksen käyttöä vauhdittamaan kaupungin johtoryhmän jäsenet tarjoutuivat tulemaan lumenaurausavuksi.
Noita avuntarjouksia kaupunkilaiset eivät kuitenkaan uskaltaneet tai kehdanneet hyödyntää.
Harjavallassa, Karstulassa ja Kristiinankaupungissa toivotaan, että sovelluksen käyttö yleistyisi ja mukaan tulisi enemmän sekä avun tarjoajia että sitä pyytäviä.
Kymmenkunta kuntaa mukana
Commu-ohjelmistoyrityksen perustaja Sami Ekmark kertoo, että sovellusta käyttäviä kuntia on kymmenkunta. Commu rakentaa niiden verkkosivuille kartan, johon tulevat näkyviin avun tarjoajat ja pyytäjät.
Yritys tukee kuntia sovelluksen käytön levittämisessä. Ekmark kertoo, että yksityisten ihmisten lisäksi yhdistykset ja yritykset voivat olla talkoilussa mukana.
Sovellus on asukkaille maksuton, mutta kunta maksaa yhteistyöstä Commun kanssa. Maksu perustuu asukasmäärään, ja sen summa alkaa muutamasta tuhannesta eurosta ylöspäin.
Kirsi Riipinen, teksti
