”Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä laski odotetusti vuonna 2023” – Julkisilta aloilta eläköityi eniten lähihoitajia ja sairaanhoitajia

Eläkevakuutusyhtiö Kevan tänään julkaistut tilastot kertovat, että hyvinvointialueilta siirtyi eläkkeelle lähes 5000 työntekijää vuonna 2023. Eläkkeistä kolmannes oli työkyvyttömyyseläkkeitä, runsaat 1700. Vanhuuseläkkeelle hyvinvointialueilta siirtyi reilut 3200 työntekijää.

Tiedot hyvinvointialueilta eläköityneistä julkaistiin ensi kertaa.

Kunta-alan ammateista siirtyi viime vuonna eläkkeelle lähes 6700 työntekijää. Myös kunta-alan eläkkeistä kolmannes oli työkyvyttömyyseläkkeitä, hieman yli 2400. Vanhuuseläkkeelle kunta-alalta siirtyi reilut 4200 työntekijää.

Kaikkiaan kunta-alalta ja hyvinvointialueilta eläköityi yhteensä reilut 11 600 työntekijää ja koko julkiselta alalta vajaat 15 200 työntekijää, valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon alat mukaan lukien.

– Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä laski odotetusti vuonna 2023. Taustalla oli kaksi tekijää: vanhuuseläkkeen ikärajan nousu sekä indeksikorotus. Viime vuoden alun eläkeindeksin merkittävä korotus sai vanhuuseläkeikäiset hakeutumaan poikkeuksellisen runsain joukoin eläkkeelle jo vuoden 2022 puolella, mikä vähensi viime vuonna alkaneita vanhuuseläkkeitä, kuvaa tilastopäällikkö Katinka Lybäck Kevan tiedotteessa.

Ammattiryhmittäin eniten eläköityi lähihoitajia noin 1300 henkilöä, sairaanhoitajia 850, lastenhoitajia 700 ja sairaala- ja laitosapulaisia 680 henkilöä.

Työkyvyttömyyseläkkeet kokonaisuudessa vähentyneet

Vuonna 2023 työkyvyttömyyseläkkeille siirtyi yhteensä noin 4 900 julkisen alan työntekijää, keskimäärin 54,9 vuoden ikäisinä.

Työkyvyttömyyseläkkeiden sairausperusteista tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat yleisin työkyvyttömyyden syy ja ne kattoivat runsaan kolmasosan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ensisijaisista sairauksista.

Mielenterveyden häiriöiden osuus oli muutaman prosenttiyksikön matalampi. Yksittäisistä diagnooseista masennusdiagnoosit ovat ylivoimaisesti yleisimmät syyt julkisen alan työntekijöiden sairausperusteisissa eläkkeissä.

Kunta- ja hyvinvointialalla työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on pienentynyt jonkin verran viimeisen viiden vuoden aikana. Vuonna 2023 työkyvyttömyyseläkkeille jäi näiltä aloilta vajaat 4200 henkilöä, kun määrä oli vuonna 2018 noin 5100 henkilöä.  

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä romahti

Merkittävin muutos aiempiin vuosiin verrattuna nähtiin osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrässä, joka romahti 20 prosentilla viime vuonna. Samanaikaisesti täysille työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden määrä kasvoi 6 prosenttia.

Viimeksi osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä on ollut näin vähän vuonna 2012. Silloin lukumäärä oli 1700 ja nyt hieman vajaat 1900 henkilöä. Siirtyneiden määrä saavutti lakipisteensä vuonna 2018. Tämän jälkeen kasvu pysähtyi, mutta lukumäärät pysyivät ennallaan, kunnes viime vuonna nähtiin huomattava lasku.

Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi lähes yhtä paljon kunta-alalta (802 henkilöä) kuin hyvinvointialueilta (879 henkilöä).

– Tämä voimakas lasku on tietysti huolestuttava suunta. Osaratkaisujen hyödyntäminen on ensisijaista, jotta työntekijät voisivat jatkaa työelämässä edes osittaisella työpanoksella. Tämä olisi myös työnantajien etu, etenkin kun samaan aikaan monella alalla kärsitään työvoimapulasta. Onneksi vuoden 2024 ensimmäisten kuukausien hakemusmäärät ovat olleet nousussa erityisesti osatyökyvyttömyyseläkkeiden ja osakuntoutustukien osalta, sanoo eläkejohtaja Merja Paananen.

Suurinta osa työkyvyttömyyseläkkeissä pudotus oli 60 vuotta täyttäneiden joukossa, mitä osaltaan selittänee osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) kasvanut suosio. Lukumäärällisesti ja suhteellisesti eniten vähenivätkin juuri 62 vuotta täyttäneiden osatyökyvyttömyyseläkkeet. Vielä viime vuosiin saakka juuri tässä iässä osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat yhä olleet nousussa.

– Vuodenvaihteessa 2022–23 eläkeindeksin vuoksi tapahtunut ryntäys OVE:lle on varmasti toiminut reittinä pois työelämästä myös monelle osatyökykyiselle työntekijälle.

– Aihetta olisi tärkeä tutkia tarkemmin. Kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta paitsi eläkepoliittisesti myös muun muassa työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Tarvittaisiin analyysiä esimerkiksi siitä, onko tapahtunut muutoksia työnantajien mahdollisuuksissa järjestää osa-aikaista ja ehkä työnkuvaltaan muokattua työtä, tai onko lisääntynyt etätyö mahdollistanut joillakin aloilla kokoaikaisen työskentelyn terveysongelmista huolimatta. Myös esimerkiksi eläkelaitoksen mahdollisia ratkaisukäytännöissä tapahtuneita muutoksia tulee arvioida, Kevan Paananen toteaa.

Työuraeläke ei ole saavuttanut suosiota, mikä johtunee Kevan arvion mukaan osittain vanhuuseläkeiän noususta. Vaatimus 38 vuoden rasittavasta yhdenjaksoisesta työhistoriasta ei kovin monen 63 vuotta täyttäneen hakijan kohdalla lopulta täyty. Työuraeläkkeelle siirtyi viime vuonna alle vain 20 julkisen alan työntekijää.