Sitra: Yhdenmukaisemmat potilastietojärjestelmät toisivat miljardisäästöt ja mahdollisuudet parempaan hoitoon
Soten ammattilaiset ovat ärhäkkään sävyyn kertoneet turhautumisestaan monimutkaisiin järjestelmiin. He haluaisivat käyttää työaikansa ohjelmien sijaan potilas- ja asiakastyöhön. (Kuva: Pekka Moliis)
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla on mahdollista saavuttaa lähes kahden miljardin euron vuotuiset kustannussäästöt, jos hoitotyössä kertyvät asiakas- ja potilastiedot järjestetään eri tietojärjestelmissä nykyistä toimivammin ja niiden käytöstä tehdään sujuvampaa, arvioi tulevaisuustalo Sitra uudessa selvityksessään.
Sitran näkemyksen mukaan hoitotyötä ja tukipalveluita voidaan tehostaa, kun tiedot olisi tallennettu samalla tavalla hyvinvointialueiden sadoissa eri tietojärjestelmissä.
Sitra ehdottaa uudessa selvityksessään yhdenmukaisten tietomallien käyttöönottoa, jotta sote-palveluissa eri järjestelmiin kertyvä data saataisiin liikkumaan paremmin ja sen pohjalta voitaisiin kehittää toimivampia sote-palveluita.
Tietomallit toimivat tietojärjestelmien taustalla ja ne muodostavat eräänlaisen yhteisen kieliopin järjestelmissä oleville tiedoille, Sitran tiedotteessa kerrotaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Jos yhtenäinen tietomalli puuttuu, tiedon automaattinen vertailu on vaikeaa. Esimerkiksi henkilön paino voidaan merkitä eri järjestelmiin eri tavoin. Siksi samaa tietoa on vaikea käyttää erilaisissa automaatiota hyödyntävissä järjestelmissä. Sairaalassa lapsen syntymäpaino voidaan merkitä kenttään, jonka nimi on syntymäpaino tai paino ja käyttää mittayksikkönä grammoja (3 300 g) tai kilogrammoja (3,3 kg tai 3.3 kg).
Tiedot hajallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon tieto on tällä hetkellä hajallaan hyvinvointialueilla eri järjestelmissä eikä sitä ole tallennettu yhdenmukaisesti. Esimerkiksi perusterveydenhoidon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen tiedot ovat hyvinvointialueilla pääosin omissa järjestelmissään eikä tietoja voida hyödyntää tehokkaasti hoidon suunnittelussa ja palvelujen tarjoamisessa.
Sitran projektijohtajan Markus Kalliolan mukaan tietomallien käyttöönotto tehostaisi etenkin sellaisten potilaiden hoitoa, jotka tarvitsevat samanaikaisesti useita eri sote-palveluja. Tällöin potilasta koskevat tärkeät tiedot olisivat aina yhdenmukaisesti ammattihenkilöstön käytettävissä.
Esimerkiksi potilaan hoitokäyntien määrä voisi Sitran mukaan vähentyä, jos ammattilaisilla olisi parempi pääsy tarvittaviin tietoihin ja hoitoa olisi voitu valmistella tarpeen mukaan etukäteen ennen käyntiä.
– Monia eri palveluja käyttävän potilasryhmän hoitokulut vievät valtaosan kansallisista sote-kuluista. Näiden potilaiden tehokkaampi ja paremmin suunniteltu hoito toisi valtavan säästöpotentiaalin, sanoo Kalliola, joka on yksi selvityksen kirjoittajista.
Sitran laskelmien mukaan uudistusten avulla on mahdollista saavuttaa suuruusluokaltaan noin 1,5 miljardin euron säästöpotentiaali vuosittaisista kustannuksista, kun hoitopolkuja sujuvoitetaan. Lisäksi tukipalveluprosessien tehostumisessa on noin 450 miljoonan euron säästöpotentiaali. Jos sote-palveluiden käyttö tehostumisen myötä vähenee tai harvenee, myös tukipalveluita tarvitaan vähemmän. Tukipalveluita ovat esimerkiksi ajanvaraus, potilaiden kuljetuspalvelut ja lääkevarastojen hallinta.
Jotta säästöjä on mahdollista saavuttaa, tietomallit tulisi ottaa käyttöön jokaisella hyvinvointialueiden muodostamalla yhteistyöalueella ja tietojärjestelmiä sekä toimintatapoja olisi uudistettava. Etenkin useita sote-palveluja tarvitsevien asiakkaiden hoidossa uutta tietopohjaa olisi hyödynnettävä täysmääräisesti.
Kallis tehty uudistustyö menisi hukkaan?
Sitra ei ota kuitenkaan selvityksessään kantaa siihen, mitä yhteisten tietomallien rakentaminen voisi maksaa koko Suomeen tai hyvinvointialueiden muodostamalle yhteistyöalueelle.
Sote-uudistuksen myötä ja yhä edelleen hyvinvointialueet käyttävät mittavasti rahaa potilastietojärjestelmiensä yhdenmukaistamiseen alueiden sisällä.
Kuntalehdessä 5. toukokuuta julkaistussa jutussa kerrottiin hyvinvointialueiden suurista it-budjeteista: esimerkiksi Pirkanmaalla budjetti on 130 miljoonaa euroa, ja sadan miljoonan euron nurkilla ollaan myös Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta kertoi, että ennen hyvinvointialueen aloitusta Päijät-Hämeen alueella oli yli käytössä yli 500 asiakas- ja potilastietojärjestelmää, mutta hyvinvointialueen aloittaessa oli päästy yhteen yhteiseen asiakas- ja potilastietojärjestelmään.
Mäkelä huomauttaa, ettei järjestelmien määrä ollut Päijät-Hämeessä suinkaan ennätyksellisen suuri, sillä alueellisella integraatiolla oli ikää 15 vuotta ja järjestelmiä oli ehditty karsia kuntayhtymien kautta.
– Järjestelmien yhtenäistäminen oli tästä huolimatta iso ja kallis työ. Esimerkiksi henkilöstö- ja taloushallinnon järjestelmiä jouduttiin uusimaan, ja yhtenäistämistä riittää vieläkin, Mäkelä kertoo.
Laki rajoittaa tietojen käyttöä
Erilaisten järjestelmien ja tiedon tallentamisen tapojen lisäksi tiedonkulkua ja käyttöä rajoittaa lainsäädäntö.
Erityisasiantuntija Anna Sandberg Sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että vuoden alussa voimaan tullut asiakastietolain muutos helpottaa potilastiedon liikkumista eri toimijoiden välillä. Laki muun muassa yhtenäisti ja selkiytti asiakas- ja potilastietojen luovutusta ja käsittelyä.
Mutta esimerkiksi data-analyysin hyödyntämistä lakimuutos ei salli.
Tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä kertoo tietohallinnon data-analytiikasta, joka auttaa näkemään yksilötasolla esimerkiksi, että vanhus on todennäköisesti puolen vuoden aikana kotihoidon tarpeessa.
– Emme saa kontaktoida vanhusta tästä, koska data-analyysia ei saa hyödyntää yksilötasolla. Lainsäädäntö tai vähintään sen rajoittava tulkinta on aivan itse saatu aikaan.
STM:ssä valmistellaan kuitenkin lainsäädäntöä, joka tekisi jatkossa teknologian hyödyntämisen ja ennakoivat toimintamallit mahdollisiksi.
Tällä hetkellä STM:n asetus potilastietojen käyttämisestä on pidennetyllä lausuntokierroksella toukokuun puoliväliin saakka. Ministeriö haluaa varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet otetaan mahdollisimman hyvin huomioon ja että asetus olisi ymmärrettävä asiakkaille ja ammattilaisille.
Uusi asetus määrittää, mitä tietoja ammattilaiset voivat käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisesti tuottamissa palveluissa. Asetus täsmentää myös, millaiset käyttöoikeudet ammattilaisilla on tietoihin, joita luovutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon välillä.
Lue myös:
