Kunta-alalla vasta pitkä työkokemus tuo pitkät lomat – Katso tästä eri alojen vuosilomavertailu

Kesälomakausi on pyörähtänyt jo käyntiin ja Kuntalehti selvitti eri alojen palkansaajien vuosilomien pituuksia. Vertailussa selvisi, että säännöllistä yö- tai aamutyötä tekevät journalistit nauttivat pisimmistä vuosilomista, kun ovat olleet vähintään kaksi vuotta alalla töissä.

Lehdistön TES:n mukaisissa tehtävissä kuten sanomalehden toimittajana kahden vuoden työkokemuksen jälkeen täyttä työaikaa ja yö- ja aamuvuoroja säännöllisesti tekevälle journalistille kertyy kuusi (6) viikkoa kesälomaa ja viikko talvilomaa.

Verrattavissa olevalla työsuhteen pituudella kaupan myyjälle ja talotehtaan elementinvalmistajalle kertyy neljä viikkoa kesälomaa ja viikko talvilomaa. Näillä aloilla vuosilomat määräytyvät vuosilomalain mukaan.

Kunnan työsuhteessa olevalle työntekijälle kertyy KVTES:n mukaan 28 vuosilomapäivää, kun työntekijä on ollut vähintään vuoden työsuhteessa (tai ks. taulukosta muut ehdot). Mutta koska kunnallisella puolella lomaviikkoon kuluu vain 5 päivää, kesälomaa tulee laskennallisesti neljä viikkoa, minkä lisäksi on 8 lomapäivää, joista vähintään viisi täytyy pitää talvella. Eli KVTES:n 28 vuosilomapäivää tuo käytännössä enemmän lomaa kuntatyöntekijälle kuin myyjä saa 30 vuosilomapäivästä.

Vertailuissa ja lomien taulukoinnissa käytetään esimerkkeinä täyttä työaikaa tekeviä ja ja täysiä lomanmääräytymisvuosia. Poikkeukset löytyvät jokaisen alan työehtosopimuksista.

Lehdistö on taistellut lomistaan

6+1 viikon lomasaldoon toimittaja pääsee kymmenen vuoden työkokemuksen jälkeen niin sanotulla virkatyöajallakin.

Miten lehdistö on onnistunut pitämään kiinni näin hyvistä lomista?

– Työllä ja tuskalla ja kovasti neuvottelemalla. Jäsenistö on halunnut vahvasti pitää lomista kiinni, vaikka työnantajat ovat niitä usein halunneet muuttaa, vastaa Journalistiliiton juristi Tytti Oras.

Oras myös mainitsee journalistin työn luonteesta, jossa työn ja vapaa-ajan tai loman raja ei välttämättä ole niin tarkka tai ehdoton kuin monella muulla alalla. Esimerkiksi pienen paikallislehden toimittajaa tullaan helposti nykimään hihasta milloin tahansa juttuaiheiden tiimoilta, oli henkilö lomalla tai ei. Kohdalle osuvat uutisaiheet vähintään välitetään kollegalle tiedoksi, vaikka toimittaja on lomalla.

Oraksen mukaan kuudes kesälomaviikko on ollut lehdistön työehtosopimuksessa mukana ihan sopimuksen teon alkuvaiheista asti.

Kesälomalla on aikaa vaikka festivaaleille. (Kuva: Hanna Rautio)

Työkokemus tuo lomapäiviä

Kunta-alan työntekijä kiilaa vuosilomissa toimittajan ohi vasta, kun ollut työtehtävissä 15 vuoden kokemuslisään oikeuttavan ajan. Tämän jälkeen kuntatyöntekijä saa kesälomaa laskennallisesti kuusi viikkoa ja kolme päivää päälle sekä viikon eli viisi päivää talvilomaa. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:sta huomautetaan, että taulukossa mainitut ehdot tulee täyttyä lomanmääräytymisvuoden 31.3. loppuun mennessä.

Vuosilomien vertailu alojen kesken ei ole ihan mutkatonta. Vuosilomalaissa ja KVTES:sä loman pituus ilmoitetaan päivinä kun taas lehdistön tessissä ensisijaisesti viikkoina. Lomaviikkoihin kuitenkin kuluu alasta riippuen eri määrä lomapäiviä.

Vuosilomalaissa ja lehdistöllä vuosilomaviikkoon kuluu kuusi lomapäivää sunnuntait, arkipyhät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä pois lukien. Tämän lisäksi lehdistön talvilomaviikko on 5-päiväinen.

Kunnallisella puolella lomaviikkoon kuluu vain viisi lomapäivää edellä mainitut poikkeukset huomioiden.

Tässä jutussa vertailtavista aloista kuntapuolella ja vuosilomalain alaisilla aloilla työntekijöiden vuosilomapäivät ilmoitetaan koko vuoden yhteismääränä, josta sitten alasta ja lomapäivien määrästä riippuen osa pidetään kesälomakaudella ja loput sen ulkopuolella, toisin sanoen talvilomana. Vertailtavuuden vuoksi taulukoissa lomat ilmoitetaan myös viikkoina, joka havainnollistaa 5- ja 6-päiväisen lomaviikon erot.

Lehdistön edustajat sen sijaan saavat vuosiloman lisäksi viiden päivän talviloman.

Tässä lomien esimerkkivertailussa huonoimmassa asemassa ovat alle vuoden työsuhteessa olleet myyjä ja elementtivalmistaja, joille vuosilomaa kertyy kaksi päivää kuukautta kohden. Vuosilomalain mukaan yli 24 päivän menevät lomapäivät on pidettävä talvella eli talvilomaa kertyy vasta vuoden töissä olemisen jälkeen.

Huvipuistot ja tivolit ovat suosittua lomatekemistä varsinkin lapsiperheissä. (Kuva: Hanna Rautio)

”Pekkaspäivistä” pari viikkoa lisävapaata

Rakennusalalla on kuitenkin käytössä työajan lyhennys -käytäntö eli tuttavallisemmin ”pekkaspäivät”, jotka lisäävät alan työntekijöiden vuosittaisten vapaapäivien määrää huomattavasti. Esimerkiksi tässä tarkastelussa olevat rakennustuoteteollisuuden työntekijät ansaitsevat täyttä työaikaa tehdessään 100 tuntia vuodessa työajan lyhennystä eli 12,5 päivää vapaata per vuosi.

Näin ollen yli vuoden työsuhteessa olleella elementtivalmistajalla on vuodessa eniten loma- ja vapaapäiviä, yhteensä 42,5. Taakse jäävät vuorotyötä tekevät toimittajat 41 päivällä ja 15 vuotta kunnallisella alalla palvelleet työntekijät 38 päivällä.

Rakennusliitto ry:n asfalttialan ja rakennustuoteteollisuuden sopimusalavastaava Lauri Haikola kertoo, että työajan lyhennyksen taustalla on ollut pelko, että työt häviävät, kun tietokoneet ja automaatio vievät työpaikat.

–  Tästä johtuen työtä haluttiin lyhentää ja jakaa. Sopimus työajanlyhennyspäivistä tuli jossain vaiheessa 80-luvulla Tupon yhteydessä. Nimitys ”pekkanen” tulee 80-luvulla Tupo-neuvotteluiden vetäjänä toimineen Matti Pekkasen mukaan.

–  Työajanlyhennyspäivät tuovat tarvittavaa joustoa työntekijän arkeen ja ne koetaan rakennusalalla merkittäväksi lisäksi lomapäivien määrään, Haikola jatkaa.

Rakennusalan kahdeksalla eri sopimusalalla on eri käytäntöjä pekkasten pitämisestä ja maksamisesta. Rakennustuoteteollisuudessa pekkaset maksetaan aina saman palkanmaksukauden yhteydessä, kun ne pidetään ja yleisesti lähes joka tehtaalla/työpaikalla vapaat käytetään, Haikola kertoo.  

Hailuodon Marjaniemen pienvenesatama heinäkuussa 2023. (Kuva: Hanna Rautio)