Sairauspoissaolojen poikkeuksellinen kasvu taittui kunta- ja hyvinvointialalla – Työkyvyttömyydestä yli miljardin euron kustannukset työnantajille
Turvaväleistä ja muista koronasäännöistä voitiin luopua viime vuonna pandemian hellitettyä. (Kuva: Pixabay)
Kunta- ja hyvinvointialueiden henkilöstön sairauspoissaolojen poikkeuksellinen kasvu taittui vuonna 2023. Henkilöstön poissaolopäiviä sairauden vuoksi oli viime vuonna keskimäärin 15,5, kun vuonna 2022 päiviä kertyi 16,5 ja vuonna 2021 niitä oli 14,7.
Vuoden 2022 sairauspoissaolopäivien määrän kasvuun arvioidaan vaikuttaneen korona ja hengitystieinfektiot.
Sairauspoissaoloissa eniten lisääntyivät 1–7 päivän poissaolokertymät vuoden aikana (35,8 prosenttia). Pidempiä, 8–29 päivän poissaolokertymiä oli vuonna 2023 vajaa kolmannes. Niiden osuus (20,9 prosenttia), joille ei kertynyt lainkaan poissaoloja vuoden aikana, pysyi vuoden 2022 tasolla, kun tätä aiemmin osuus oli noin 30 prosenttia.
Luvut käyvät ilmi työeläkeyhtiö Kevan Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisella alalla vuonna 2023 -tutkimuksesta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Miljardikustannukset
Keva arvioi, että vuonna 2023 työkyvyttömyydestä aiheutui kunta-alalla ja hyvinvointialueilla työnantajille yhteensä noin 1,2 miljardin euron kustannukset, joista sairauspoissaolojen välittömien kustannusten osuus oli 69 prosenttia.
Puolet sairauspoissaolojen kustannuksista aiheutuu pitkistä (yli 30 päivän) poissaoloista, vaikka niillä on vain noin 10 prosenttia henkilöstöstä.
Tutkimuksen mukaan joka kolmannessa julkisen alan organisaatiossa onnistuttiin viime vuonna vähentämään sairauspoissaoloihin liittyviä työkyvyttömyyskustannuksia.
Varhaiskasvatuksessa eniten poissaoloja
Sairauspoissaolopäiviä kertyi aiempien vuosien tapaan keskimäärin eniten varhaiskasvatuksen (18,9 päivää) sekä terveysalan (17,6 päivää) ja sosiaalialan (16,1 päivää) henkilöstölle. Varhaiskasvatuksessa lähes joka viidennelle työntekijälle kertyi sairauspoissaoloja yli 30 päivää vuoden aikana.
– Kevan selvityksestä tiedämme, että varhaiskasvatuksessa henkilöstölle kertyy paljon sairauspoissaolopäiviä lyhyistä ja keskipitkistä poissaolojaksoista ja ne lisäävät henkilöstön riskiä siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle hieman enemmän kuin muilla toimialoilla, tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen sanoo Kevan tiedotteessa.
Ensimmäistä kertaa tarkasteltiin erikseen myös pelastusalan ja ensihoidon henkilöstöä, joilla oli keskimäärin 14,5 sairauspoissaolopäivää vuoden 2023 aikana.
Esimerkiksi toimisto- ja asiakaspalvelutyössä sairauspoissaoloja kertyi 14,7 päivää henkilöä kohden.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna sairauspoissaolot lisääntyivät vuonna 2023 ainoastaan yli 60-vuotiailla työntekijöillä, joille niitä myös kertyi muita enemmän, keskimäärin 19,4 päivää vuoden aikana. Nuorten, alle 30-vuotiaiden, poissaolot sairauden takia vähenivät hieman, mutta niitä kertyi kuitenkin keskimäärin 13, mikä on enemmän kuin ennen vuotta 2022.
