”Nykyinen pelastustoimen järjestämismalli antaa hyvät puitteet toiminnan kehittämiseen”
Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen Ylivieskan paloasema. (Kuva: Päivi Karjalainen)
Suomen Pelastusjohtajat katsovat, että hyvinvointialueiden itsehallinnollinen asema turvaa parhaalla mahdollisessa tavalla pelastustoimen palvelujen asiakaslähtöisyyden sekä lähipalvelujen tuottamisen koko Suomessa.
Pelastusjohtajat toteavat torstaina julkaisemassaan tiedotteessa, että hyvinvointialueet tarjoavat hyvän pohjan pelastustoimen palvelujen tuottamiseen yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.
Pelastusjohtajat ovat huolissaan hyvinvointialueiden julkikuvasta.
– Pelastustoimi on kokoaan suurempi toimija hyvinvointialueella, eikä valtiollistaminen missään suhteessa ratkaisisi pelastustoimen kehittämishaasteita. Nykyinen pelastustoimen järjestämismalli antaa hyvät puitteet toiminnan kehittämiseen, Pirkanmaan hyvinvointialueen pelastusjohtaja Mika Kontio linjaa Pelastusjohtajien tiedotteessa.
Rahoitusperusteita on tarkistettava
Pelastusjohtajien mukaan hyvinvointialueet ovat merkittävällä tavalla lisärahoittaneet pelastustoimen palvelutuotantoa, joka kertoo paitsi pelastustoimen arvostuksesta hyvinvointialueella, mutta myös rahoitusta määrittävän lainsäädännön tarkistamistarpeista.
Rahoitusperusteiden korjaustarpeita osoittaa, että noin kaksi kolmesta pelastuslaitoksesta ei kykene tuottamaan lakisääteisiä palveluja sillä rahoitustasolla minkä rahoituslaki pelastustoimen tehtäviin osoittaa.
Pelastusjohtajien puheenjohtaja Seppo Lokka tähdentää tarvetta kehittää pelastustoimen säädöksiä ja ohjausjärjestelmää.
– Nyt on tärkeää miettiä tavoiteasetantaa hallitusohjelman mukaista pelastuslain uudistusta koskien. Lisäksi toimintavalmiuden suunnitteluohjeen päivittäminen edellyttää huomiota ja panostusta kaikilta hyvinvointialueilta.
Pelastusjohtajien mukaan pelastustoimessa on kyetty yhdistämään kustannustehokkaasti vaativa tehtäväkenttä tehokkaaseen työnjakoon kansalaistoimintaa lähempänä olevaan sopimuspalokuntatoiminnan kanssa.
