Naton maavoimien alaesikunta saattaa sijoittua Mikkeliin – ”Kaupunki on valmis takaamaan toimivat ja turvalliset liikenneyhteydet”
Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelän työhuoneen ikkunalla on rinnan Mannerheimin pienoispatsas ja Naton viiri. – Kun keskustelu Naton alaesikunnasta alkoi, hankimme heti Naton lipun, viestiksi siitä, että olemme valmiita ottamaan sotilasliiton henkilöstöä Mikkeliin.
Mikkelin kaupunki odottelee varsin tyynesti Puolustusvoimien ja sotilasliitto Naton esikuntaratkaisuja.
Naton maavoimien alaesikunta on sijoittumassa Suomeen, ja mahdollinen sijaintikunta on Mikkelin kaupunki.
Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen on tyytyväinen tilannekuvaan, mutta ei vielä ennakoi mitään.
Toimettomana kaupunki ei ole ollut. Ensimmäiset viime kevään tiedot esikuntakaavailuista käynnistivät varautumisen kaupungille myönteiseen ratkaisuun.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Asiaa valmistellaan viranhaltijatasolla. Meillä on suunnitelma, jolla hankkeistetaan esikuntaratkaisun tarpeet. Jos päätös on meille myönteinen, olemme valmiita, sanoo Kinnunen.
Naton alaesikunnan paikkakuntaratkaisu tehdään puolustuspoliittisin perustein, mutta esikunnan sijoitus Mikkeliin olisi eduksi koko Itä-Suomelle ja sen aluekehitykselle, sanoo Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen.
”Ei kukaan kieltäytyisi”
Kaikki sotilasliittoon liittyvät asiat ovat Suomessa uusia saati sitten se, että peruskuntaan tulee Naton toimintoja.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan päätöksiä saataneen ensi talvena.
Naton alaesikunnan sijoittumista kommentoidessaan Häkkänen korostaa, että hän ei spekuloi paikkakuntakysymyksiä mitenkään.
Kinnunen sanoo, että Mikkelille ei ole sanottu eikä luvattu mitään.
Alaesikunnasta kiinnostuneita kaupunkeja on muitakin, muun muassa Helsinki ja Rovaniemi ovat mediatietojen mukaan ilmaisseet kiinnostuksensa esikunnan isäntäkunnaksi.
– Ymmärrän hyvin, että jos kaupunginjohdolta kysytään, että haluaako kaupunki tämän esikunnan, kukaan ei vastaa että ei meille. Meillä ei silti ole sellaista tunnetta, että valtio jotenkin kilpailuttaisi kuntia. Esikunnan sijoitus on puolustuspoliittinen ratkaisu ja sen me hyväksymme, sanoo Kinnunen.
– Jos paikkakunnalle haetaan suurkilpailuja, kuntaa esitellään ja markkinoidaan. Tässä tapauksessa sotilaallinen johto kyllä tietää, mitkä ovat puolustuspolitiikan tarpeet. Me olemme kertoneet oman valmiutemme normaalin edunvalvonnan kautta.
Karkialammen varuskunta-alue on nykyisin toisaalta avoin ja kuin tavallinen kaupunginosa asumisineen ja työpaikkoineen, toisaalta suljettu sotilasalue, jossa kuvaaminenkin on kielletty.
Asuntoja, palveluja ja viihtymistä
Mikkelin perusteluja alaesikunnan sijoituspaikaksi on useita.
– Kaupungin sijainti on hyvä, on maantie- ja raideyhteydet, siis kaksi tuntia pääkaupunkiseudulle, lentokenttä, ja kaupunki on Maavoimien esikunnan sijoituskunta.
– Infra on valmiina ja toimii. Kaupungilla on sotilaallinen historiansa Päämajakaupunkina, ja kun Maavoimien esikunta aikoinaan siirtyi kaupunkiin, Puolustusvoimien ja kaupungin yhteistyö sujui hyvin.
Monet asiat ovat vielä auki.
– Emme tiedä, minkä verran henkilöstöä Mikkeliin tulisi. Puhe on ollut joistakin kymmenistä suurempaan lukumäärään. Palvelujen kannalta keskeistä on se, tuleeko henkilöstön mukana perheitä.
Mikkeli aikoo itse lisätä sitä henkilöstöä, joka kohtaa kansainväliset työntekijät.
– Nato-henkilöstö toivotetaan tervetulleiksi paikalliseen yhteiskuntaan, mutta he eivät tule tänne kotoutumaan, vaan määräaikaisesti töihin. Suunnitelmissa on vastaantuloa asuntopolitiikassa sekä varsinkin, jos tulee perheitä, varhaiskasvatuksen ja vieraskielisten oppimispolkujen järjestämisessä.
Ulkomaisen henkilöstön pitää myös viihtyä paikkakunnalla. Kaupunki ei aio olla passiivinen.
– Kaupunkia on muutenkin ohjattava avoimempaan ja kansainvälisempään suuntaan, se kasvattaa aluetalouden elinvoimaa, pohtii Kinnunen.
Kinnunen sanoo, että kaupunki kuuntelee toiveet ja valmistelee asiat yhdessä Puolustusvoimien kanssa.
Karkialammen varuskunta-alueelta viitisen kilometriä kaupungin keskustasta varuskunta on lakannut, mutta alueella on Maavoimien esikunnan toiminnot.
Entinen varuskunta on nykyisin osin avoin, osin täysin suljettu. Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä luonnehtii avointa aluetta tavalliseksi kaupunginosaksi.
Karkialammella on kahvila- ja ruokapalveluja, asuntoja, siviilien käytössä oleva kuntotalo, hostelli ja eri alojen liikeyrityksiä. Muu alue on Puolustusvoimien hallinnassa ja sen maankäytön alaista niin, että asiaa sinne ei ole edes emokaupungin edustajilla.
Mikkelin sotilashistoria Päämajakaupunkina näkyy kaupunkimiljöössä. Mannerheimin patsas on Hallitustorin reunalla, takanaan jo vähin erin hiljentynyt lääninhallitusrakennus.
Lentokenttä avaintekijä
Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelän työhuoneen ikkunalla on rinnan Mannerheimin pienoispatsas ja Naton viiri.
– Kun keskustelu Naton alaesikunnasta alkoi, hankimme heti Naton lipun, viestiksi siitä, että olemme valmiita ottamaan sotilasliiton henkilöstöä Mikkeliin.
Kaupunki on valmis takaamaan toimivat ja turvalliset liikenneyhteydet sekä kaupungin sisällä että pääkaupungin suuntaan, sanoo Riihelä.
Mikkelin lentokenttä on kunnallinen kenttä. Säännöllistä reittiliikennettä ei ole ollut enää vuosiin.
Kenttää käyttävät Puolustusvoimat ja harrasteilmailu. Kaupungilla on meneillään kehitysyhtiönsä kanssa hanke, joka tutkii kentän tulevaisuutta, muun muassa kaupallista käyttöä.
Kaupunki on viime vuosina vääntänyt kentän tulevaisuudesta, sillä osa päättäjistä lakkauttaisi kentän.
Keskustelu Naton alaesikunnasta on muuttanut tulokulmaa. Kentän toiminnot ovat logistisia, eivät puolustuspoliittisia. Kinnunen ja Riihelä sanovat, että esikuntaratkaisu katsotaan loppuun ennen mitään päätöksiä kentän tulevaisuudesta.
– Kun kentän rahoituskysymys on nähty tähän saakka säästötoimenpiteenä, nyt kenttä on mieluummin kehittämishanke, jolla on myös aluetaloudellista vaikutusta.
Jalkaväkimuseo on osa Mikkelin sotilashistoriaa. Museo sijaitsee vanhalla kasarmialueella, joka on peräisin tsaarinajalta.
”Kiireellinen hoito annetaan”
Peruskunta tarjoaa omat palvelunsa kansainväliselle henkilöstölle, mutta sote-palvelut kuuluvat hyvinvointialueelle.
Etelä-Savon hyvinvointialueen terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen sanoo, että ulkomaisen sotilashenkilöstön asemaa voi verrata yksityisen yrityksen ulkomaisiin työntekijöihin.
– Lähtökohtaisesti kiireellinen hoito annetaan. Muutoin asiat ovat sovittavissa.
Kuosmanen pohtii, että sote-palvelujen tarjoaminen Nato-henkilöstölle on kaikille vieras asia.
– Järjestely on sopimuskysymys. Emme tiedä, millainen on Puolustusvoimien ja Naton välinen terveyspalvelusopimus. Jos ulkomainen henkilöstö on kirjoilla Suomessa, he kuluvat suomalaisen terveyspalvelujen järjestelmään.
– Tämän alaesikunnan koosta ei ole tietoa, mahdollisesti muutama kymmenen henkilöä. Se ei muuta meidän toimintamallejamme.
Sodan ja rauhan tiedekeskus Muisti kertoo viime sotien vaiheista modernin museon keinoin. Tiedekeskuksen rakennuksessa toimi Päämaja ja sijaitsi Mannerheimin työhuone.
Luottamusjohto yhtä mieltä
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Pöyry (kesk.) sanoo, että jos Nato-esikunnan sijoituspäätös osuu Mikkeliin, kaupunki on valmis vastaanottamaan kansainvälistä henkilöstä ja tarpeen vaatiessa myös investointeihin.
– Avointa valtakirjaa investointeihin ei voi antaa, mutta mahdollisimman monin tavoin olemme valmiita esikunnan tuloon.
Kaupunginhallitus ei ole asiaa käsitellyt virallisesti, mutta keskustelua on käyty keväästä saakka.
– Tietoa tilanteesta on oikeastaan vain se, mitä mediassa on kerrottu. Kuuntelemme mitä meiltä odotetaan. Tietoa olisi tietysti hyvä saada, mutta maltamme odottaa. Toivottavasti asia etenee suotuisasti sekä Suomen että Mikkelin kannalta.
Pöyryn mukaan Mikkelin poliittinen päätöksenteko on yksimielisesti sotilasliiton alaesikunnan sijoituspäätöksen kannalla.
– Yhtään negatiivista kannanottoa ei ole ollut. Kaikki poliittiset ryhmät ja koko kaupunki ovat hankkeessa mukana, ja olemme tottuneet toimimaan sotilashenkilöstön kanssa.
– Synenergiaedut ovat meidän puolellamme. Maavoimien esikunnan vuoksi infra on meillä vahvempaa kuin muualla.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Pöyry sanoo, että kaupungin luottamusjohto on valmis Nato-henkilöstön vastaanottoon. – Kuuntelemme, mitä meiltä odotetaan. Toimitaan sen mukaan, sanoo Pöyry.
Jukka Ahdelma, teksti
Jukka Laitinen, kuvat
Lue myös:
Kun Keuruun varuskuntaa lakkautettiin, luvattiin Keuruulle monia kompensoivia toimintoja. Miksi mikään taho tai kukaan päättäjä ei haluakaan muistaa Keuruulle annettuja lupauksia? Nyt olisi mahdollisuuksia kompensaatiotoimiin, jos olisi vain halua muistaa lupaukset ja toimia.