Rakennustuotannon kuopan pohja häämöttää tai sitten ei – alamäen jatkuessa yhteiskunta kohtaa kasvavia ongelmia, arvioi ekonomisti
Ostaisiko vai eikö ostaisi? Suomessa kuluttajien luottamus ja asunnon ostoaikeet ovat madelleet hyvin alhaisissa lukemissa jo pidemmän aikaa. Kuva: Pixabay
Tilastokeskuksen aineistojen mukaan vuonna 2023 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 21 000 asunnolle.
Viime vuonna käynnistyneitä asuntohankkeita oli 23 000 asunnon verran.
Lisäksi KOVA ry tiedottaa, että molemmat edellä mainitut lukemat olivat alimmat koko 2020-luvulla.
Kuluvan vuoden ensimmäisellä kolmanneksella rakennushankkeita valmistui Tilastokeskuksen mukaan 43 prosenttia vähemmän verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2023.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vastaava näkyy myös asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien määrässä, sillä lupia myönnettiin vuonna 2024 tammi-huhtikuussa 47 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Varovaiset ennusteet koko vuoden alkavasta tuotannosta vaihtelevat noin 17 000 ja 21 000 asunnon välillä.
Kohtuuhintaista asumista edistävä KOVA tiedottaa, että sen jäsenyhteisöt käynnistävät tänä vuonna uudistuotantoa noin 6 200 asunnon verran, mikä tarkoittaa 30–35 prosenttia kaikesta asuntotuotannosta.
– Esitettyjen lukujen pohjalta ei ole erityisen vaikeaa povata, että kuluva vuosi tulee olemaan rakennusalalle kokonaisuutena ankeudessaan vähintään edellisvuoden tasolla, KOVA:n ekonomisti Eetu Kauria esittää.
– Kohtuuhintaisen asumisen toimijat tulevat kuitenkin paikkaamaan vapaarahoitteisen tuotannon luisua. Tämä kertoo hyvin kohtuuhintaisen asumisen merkityksestä ja painottaa pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden tärkeyttä. Kohtuuhintainen asuntotuotanto onkin ratkaisevassa roolissa rakennusalan lukon aukaisemisessa. Tässä myös hallitus voisi avustaa esimerkiksi erityisryhmien investointiavustusvaltuuden nostamisella tai käynnistysavustusten käyttöönotolla.
Kasvun edellytykset
On arvioitu, että rakennustuotannon kuopan pohja saavutetaan tänä vuonna ja toipuminen alkaa viimeistään ensi vuoden aikana.
Toisaalta arvioissa on suurta epävarmuutta, Kauria jatkaa tiedotteen mukaan.
– Kasvun alkamiseen vaaditaan suotuisaa työmarkkina-, hinta- ja korkokehitystä sekä toimia rakennusalalta ja julkiselta sektorilta. Uhkakuva, joka on esiintynyt julkisessa keskustelussa suhteellisen vähän, on rakennusalan yritysten kestävyys.
– Mitä pidempään alamäki jatkuu, sitä suurempia pitkän aikavälin ongelmia yhteiskunta kohtaa, kun tuotannon uudelleenkäynnistäminen hidastuu, Kauria lisää.
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajien eli KOVA ry:n jäsenyhteisöjen asuntohankkeet, noin 5 600 asuntoa, vastasivat noin neljänneksestä Suomessa vuonna 2023 käynnistyneestä uudistuotannosta.
Alakulon taustalla
KOVA ry:n mukaan rakennussektoria alkuvuodesta 2022 lähtien vaivanneeseen alakuloon ovat vaikuttaneet erityisesti kohonnut kustannustaso, korkeammat rahoituskustannukset ja kuluttajien heikko luottamus talouteen sekä näistä johtunut kysynnän dramaattinen lasku.
Inflaatio vaikuttaa kuitenkin tällä haavaa rauhoittuneen, sillä Tilastokeskuksen mukaan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli vuoden 2024 toukokuussa 0,5 prosenttia.
Suomessa kuluttajien luottamus ja asunnon ostoaikeet ovat madelleet hyvin alhaisissa lukemissa jo pidemmän aikaa.
– EKP:n uskotaan laskevan ohjauskorkoaan vielä kerran tai kahdesti kuluvan vuoden aikana, mutta sen ratkaisuihin vaikuttaa merkittävästi myös Fedin päätökset, joten tilanne on hyvin epävarma, Kauria arvioi.
Lue myös:
